Vieraskolumnit

Verouudistuksella kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

Hallitusneuvottelijat ovat isojen päätösten edessä lähiviikkoina. Silloin päätetään, millaista Suomea tulevien neljän vuoden aikana rakennetaan.

Jos ja kun halutaan rakentaa oikeudenmukaista, kilpailukykyistä ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa, käyttöön on otettava tehokkaimmat keinot – myös verotus.

Taloustieteilijät ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että taloudellinen ohjaus on tehokkaimpia keinoja torjua ilmastokriisiä. Sen hyödyntäminen on kuitenkin edennyt liian tahmeasti.

Perinteinen syy hitauteen on se, että ilmastotoimien pelätään heikentävän teollisuuden kilpailukykyä tai lisäävän yhteiskunnan eriarvoistumista.

Ensimmäinen huoli johtuu siitä, että päästövähennysten pelätään nostavan teollisuuden kustannuksia. Jälkimmäinen huoli taas siitä, että energiaverotuksen kiristämisen pelätään osuvan pienituloisten arkeen ja lisäävän tuloeroja.

Nämä ovat sitkeitä uskomuksia, jotka voidaan taklata tekemällä verouudistus taiten.

On selvää, että esimerkiksi pelkkä polttoaineveron korotus koskisi enemmän vähävaraisia ja maalla asuvia kuin kaupungissa joukkoliikenteen äärellä asuvia.

Usein yksittäisen pisteveron nostaminen on huono idea. Kannattaa tarkastella kerralla koko veropakettia.

Verouudistus kannattaa tehdä siten, että verotuksen painopistettä siirretään kohti päästöjen ja luonnonvarojen verotusta budjettineutraalisti. Valtion tulojen ja menojen tasapaino ei siis muutu, edessä ei ole lisäleikkauksia tai -velanottoa.

Verouudistuksessa päästöjä verotetaan nykyistä enemmän. Lisätuotot kierrätetään takaisin talouteen esimerkiksi alentamalla työn ja yrittämisen verotusta.

Lisäksi voidaan kannustaa puhtaisiin investointeihin tutkimus- ja innovaatiorahoituksella.

Resepti on yksinkertainen: verotetaan enemmän päästöjä ja ympäristöhaittoja, sillä haluamme niitä vähemmän. Samalla kevennetään työn ja yrittämisen verotusta, sillä haluamme niitä enemmän.

Verouudistuksen voi rakentaa monin eri tavoin, sillä tarkoitukseen soveltuvia veroja ja tukia on kasapäin.

Rakensimme Sitrassa kolme erilaista pakettia, joiden avulla tutkimme erilaisten uudistusten vaikutuksia päästöihin, talouteen ja työllisyyteen. Paketit eivät ole suosituksia vaan pelinavaus: katsokaa, näin tämän voi tehdä!

Paketit lähestyivät päästövähennyksiä kolmesta näkökulmasta.

Ensimmäinen oli tuotannon, käytännössä tehtaissa syntyvien päästöjen tarkastelu. Toinen liittyi kuluttamisen ja ostamisen päästöihin ja kolmas erityisesti kiertotaloutta edistäviin toimenpiteisiin.

Tulokset ovat positiivisia ja rohkaisevia: verotusta uudistamalla voi vähentää reippaasti päästöjä – ja samalla tukea taloutta ja työllisyyttä.

Selvityksen mukaan bruttokansantuote ja työllisyys kasvavat verrattuna tilanteeseen, jossa ehdotettuja uudistuksia ei tehtäisi.

Vienti ei sakkaa, vaan vetäisi jopa nykyistä paremmin, sillä valtion verotulojen kasvaessa työn verotusta voidaan keventää. Työntekijöiden käteen jäävät tulot kasvaisivat. Tällöin paine palkankorotuksiin pienisi ja palkkakustannusten kasvu olisi maltillisempaa.

Uudistus tulee suunnitella huolella, etteivät tuloerot kasva. Tulonsiirtojen tai kertapalautusten avulla voidaan huolehtia siitä, ettei kenenkään toimeentulo heikkene.

Ilmastonmuutos juoksee jo meitä nopeammin, mutta peliä ei ole vielä menetetty.

Virittämällä taloudelliset ohjauskeinot oikein kaikki voittavat – niin talous, työllisyys kuin ilmastokin.

Kirjoittaja on Sitran johtaja vastuualueenaan hiilineutraali kiertotalous.

Mari Pantsar: Resepti on yksinkertainen: verotetaan enemmän päästöjä ja ympäristöhaittoja, sillä haluamme niitä vähemmän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Rinne haluaa käydä läpi yrittämiseen ja omaisuuteen liittyvät veromuodot – "Tulee selväksi, missä siellä on liikkumavaraa, jos on liikkumavaraa"

Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan vaikeutuu, jos ihmisten pärjäämisestä muutoksessa ei pidetä huolta, muistuttaa Mari Pantsar

Haja-ajatuksia hallituksesta