Vieraskolumnit

Maatalouspolitiikan panokset kakkospilariin

Maatalouteen on tulossa nykyistä vähemmän rahaa, jos Euroopan komission esitys EU:n budjettikehykseksi seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi toteutuu.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kannalta merkittävintä on, että rahaa vähennettäisiin erityisesti capin kakkospilarista, josta rahoitetaan maaseudun kehittämis­ohjelmat.

Kehittämisohjelmia rahoitetaan sekä kansallisesti että EU:n budjetista. Koko rahoituspotti vahvistetaan osana maatalous­politiikan kokonaisuutta.

Maaseudun kehittämisohjelmista rahoitetaan Suomessa maatalouteen kohdistuvista tuista rakennetuet, luonnonhaittakorvaus sekä ympäristökorvausjärjestelmä. Lisäksi Suomessa hyödynnetään ohjelman kyljessä myös Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta rahoitettavia toimenpiteitä.

Tässä kokonaisuudessa maatalouden rakennepolitiikan työkaluihin kuuluvat avustukset investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin, korkotukilainat sekä takaukset. Toimenpiteiden tavoitteena on edistää sektorin uudistumista ja parantaa maa­talouden kilpailukykyä.

Korvaus luonnonhaitasta aiheutuvasta heikommasta kilpailukyvystä, maatalouden haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen ja sektorin rakenteen vahvistaminen ovat juuri sellaisia asioita, joiden osalta maataloustukien oikeutusta on kohtuullisen helppo puolustaa.

Maatalouspolitiikan uudistukselle lausuttujen tavoitteiden valossa näiden toimenpiteiden merkityksen politiikan kokonaisuudessa voisi olettaa koko ajan kasvavan.

Vaikuttaa täysin päättömältä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuudessa maatalouden vähenevästä rahoituksesta suhteellisesti suurempi osa käytetään tulevaisuudessakin suoriin hehtaarikohtaisiin tukiin.

Maaseutuohjelman rahoitus pienenisi komission esityksen mukaan 14 prosenttia Suomessa. Suorat tuet vähenisivät kaksi prosenttia. Kokonaisuudessaan EU:n budjetista Suomeen tulevat maksut laskisivat esityksen mukaan seitsemän prosenttia.

Lukuja tarkasteltaessa on tärkeä muistaa, että kyseessä on vasta komission esitys. Maatalouspolitiikan kokonaisrahoitusta ei ole päätetty ja toimenpiteistäkin on vasta suuntaviivoja.

Maatalouden rahoituksen painopisteiden pitää olla sektorin kehittäminen, kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet ja ilmastonmuutoksen huomioiminen. Rahoituksen vähentäminen ennemmin rakenteita ylläpitävistä suorista tuista olisi tässä kokonaisuudessa selvästi järkevämpää.

Kirjoittaja on Pellervon Taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja.

EU:n budjetista Suomeen tulevat maksut laskisivat esityksen mukaan seitsemän prosenttia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

KKV puuttui myös kaupan asemaan

Mitä mahdollisuuksia hallituksella on aidosti puuttua kaupan omien merkkien myyntiin ja valmistukseen? "Suoralta kädeltä ei tule mitään mieleen"

Miten osoittaa, paljonko pelto todella sitoo hiiltä? Hiilensidonnan todentamiseen kaivataan kipeästi työkaluja