Vieraskolumnit

PTT:n taloustutka: Maaseudulle tullaan töihin yhä kauempaa

Keskuksista maaseudulla työssäkäynti on selvästi kasvussa, kirjoittaa Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Nousukausi ja nopeasti kasvanut työllisyys ovat näkyneet koko maassa.

Työmarkkinoiden alueelliset erot ovat kaventuneet selvästi. Erot työttömyysasteessa ovat nyt pienempiä kuin koskaan aikaisemmin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa, jota on tehty 60-luvulta lähtien.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä työttömyysasteen trendi laski alle yhdeksän prosentin kaikissa maakunnissa. Manner-Suomen matalin työttömyysaste oli Pohjanmaalla, hieman alle viisi prosenttia.

Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen ero oli siis alle neljä prosenttiyksikköä, kun se ennen finanssikriisiä oli pääsääntöisesti reilusti yli 10 prosenttiyksikköä.

Samanlainen kehitys on tapahtunut myös työllisyysasteessa.

2000-luvun alkupuolella Kainuun työllisyysaste oli noin 55 prosenttia ja Uudenmaan 75 prosenttia. Kainuun, niin kuin monen muunkin maakunnan, työllisyysaste on kohonnut viimeisen 15 vuoden aikana noin 10 prosenttiyksiköllä, Uudenmaan työllisyysaste on edelleen 75 prosenttia.

Osan kehityksestä selittää ikääntyminen ja muuttoliike. Työikäisten määrän vähetessä myös työttömät ovat eläköityneet ja toisaalta työn perässä on muutettu keskuksiin.

Talouskasvu on kuitenkin myös synnyttänyt uusia työpaikkoja koko maahan. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut koko maassa. Yrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta sijainnista riippumatta.

Maaseudun työvoimapula näkyy hyvin myös maaseudulla työssäkäynnin muutoksena.

Maaseudulla asuvien työmatkojen pituudet poikkeavat selvästi kaupunkilaisten työmatkoista. Maaseudulla on enemmän sekä hyvin lyhyitä että hyvin pitkiä työmatkoja. Keskimäärin maaseudulla asuvien työmatkat ovat kuitenkin pidempiä kuin kaupungissa asuvien.

Maaseudulla sijaitseviin työpaikkoihin työmatkat olivat sen sijaan aiemmin selvästi kaupunkien työpaikkojen matkoja lyhyempiä. Oman kylän työpaikat täyttyivät paikallisesti. Kaupunkien työpaikkoihin tultiin puolestaan keskimäärin kauempaa.

Tässä on kuitenkin tapahtunut nopea muutos. Keskimääräiset työmatkat maaseudulla sijaitseviin työpaikkoihin ovat selvästi pidentyneet, kaupunkien työpaikkoihin eivät juurikaan. Harvaan asutun maaseudun työpaikkoihin tullaankin nykyisin keskimäärin kaikkein kauimpaa.

Keskuksista maaseudulla työssäkäynti onkin selvästi kasvussa, ei enää niinkään toisin päin.

Maaseudun yritykset ja kunnat joutuvatkin yhä enemmän kilpailemaan samoista työntekijöistä kaupunkien kanssa. Haastavaa on varsinkin saada erityisosaajia maaseudun työpaikkoihin.

Tämä ei ole pelkästään maaseudun ongelma. Merkittävä osa Suomen vientiteollisuutta sijaitsee maaseudulla ja pienissä kaupungeissa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ennustepäällikkö.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

PTT kannustaa valtiota lisälainanottoon – "VM ja poliitikot ovat vanhojen totuuksien vankeina"

Miljardin varapotti tarvittaessa peliin – uusi hallitus kontraa vastasyklisellä talouspolitiikalla

Työmatkojen suunta kääntynyt