Vieraskolumnit

Kohti ilmastoystävällistä ja kestävää maataloutta

Viiden puolueen puheenjohtajat joukkoineen pääsivät maanantaina ulos Säätytalolta, lähes neljän viikon neuvotteluputkesta. Tuloksena on monista yhteisistä ja myös eri suuntaan vetävistä tavoitteista jalostettu synteesi, hallitusohjelma.

Tätä kirjoittaessa tiedossa ei vielä ole, hyväksyvätkö puolueet omissa kokouksissaan lopputuloksen ja alkaako yhteinen hallitustaival tältä pohjalta. Kävi miten kävi, maailma ei tule hallituskauden kuluessa täysin mullistumaan.

Pikemminkin kyse on kulkusuunnasta. Sen toivon kääntyvän valoon päin – kohti toiveikkuutta, inhimillisyyttä, sivistystä ja kestävää elämäntapaa edistävää tulevaisuutta.

Politiikassa yhteiskunnan reitin ohjailu vaatii malttia. On katseltava lähelle ja kauas, edettävä askel kerrallaan. Hallitusohjelma on kartta seuraavalle etapille.

Globaalit ongelmat, ilmastonmuutoksen eteneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat ohjelmassa vahvasti läsnä. Niiden kuulukin näkyä johtolankana, tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä Suomi.

Maataloudella on tärkeää potentiaalia yhteisten haasteiden ratkaisemisessa. Kasvihuonekaasupäästöjä halutaan hillitä, maaperän kasvukuntoa, hiilensidontaa ja ravinnekiertoa edistää, vesistövaikutuksia pienentää.

Hallitusohjelma tähtää jälleen maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun, ympäristö- ja ilmastokestävyyden vahvistumiseen, eläinten hyvinvoinnin paranemiseen sekä varmistamaan alan jatkuvuuden ja sukupolvenvaihdokset.

Ohjelmakirjaukset antavat mahdollisuuden reippaisiin, kotimaisen maatalouden ja koko suomalaisen ruokajärjestelmän tulevaisuutta turvaaviin uudistuksiin. Tulevan ministerin rohkeus ja uudistusmieli mitataan kauden kuluessa.

Laaja yhteinen tahtotila on kansallisesta biokaasuohjelmasta Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi.

Nyt tähdätään merkittävään etenemiseen niin maatilojen lannoite- ja energiaomavaraisuuden, vesistövaikutusten kuin liikenteen ja työkoneiden päästövähennystenkin näkökulmasta. Jos biokaasuhanat eivät viimeinkin aukea, vika ei ole ainakaan hallitusohjelmassa.

Kotimaista kalaa, kasviksia ja luomu-tuotteita halutaan entistä enemmän tuotantoon, jalostukseen ja kulutukseen – ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti. Ruokahävikistä halutaan päästä eroon. Vastuulliset julkiset hankinnat ovat yhä merkityksellisempiä. Hallitukselta on lupa odottaa politiikkarajat ylittävää ilmastokestävää ruokapoliittista ajattelua.

Viljelijöiden asemaa halutaan parantaa ja ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua edistää. Edessä on yhteistä ruokapöytää, markkina-aseman vahvistamista, omistajaohjausta ja maatalousyrittäjien talousosaamista tukevia toimia.

Suomalainen ruoka ansaitsee uutteraa brändityötä, vientiin panostetaan. Myös lähiruuan, suoramyynnin ja pienten jalostajien merkitys maaseudun elinvoimalle ja Suomen ruokakulttuurille on tunnistettu. Nuorison terveellistä ravitsemusta edistetään.

Uudistuminen edellyttää koulutuksen, tutkimuksen ja neuvonnan resursseja, niitä lisätään. Koko maatalous- ja elintarvikealan etu on osaamisen entistä parempi koordinaatio.

Satsaukset porotalouteen, kalakantojen vaalimiseen ja tutkimiseen sekä kalastuslain toimeenpanoon ansaitsevat maininnan.

Toimet esteiden purkamiseksi ja vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron parantamiseksi vahvistuvat. Myös suurpetotutkimuksen rahoitus on turvattu.

Eteenpäin päästään varmasti, kun vain yhteistä tahtoa ja tavoitteellisuutta riittää.

Kirjoittaja on vihreiden varapuheenjohtaja.

Eteenpäin päästään varmasti, kun vain yhteistä tahtoa ja tavoitteellisuutta riittää.

Eteenpäin päästään varmasti, kun vain yhteistä tahtoa ja tavoitteellisuutta riittää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vuosisadan kärkihanke

Vaalipörinää

Sutta ja säädöksiä