Vieraskolumnit

PTT:n taloustutka: Suuri osa ihmisistä vieroksuu lähiöitä

Peetu Keskinen: "Lähiöiden negatiivinen maine perustuu osaltaan vain mielikuviin."

Asumispreferenssit-tutkimuksemme mukaan vastaajat olivat valmiita maksamaan keskimäärin noin 15 prosenttia vähemmän asunnosta, joka sijaitsi lähiössä suhteessa täysin identtiseen asuntoon uudella alueella. Lähiöasunnon ero keskustan lähialueella sijaitsevaan asuntoon oli vielä tätäkin suurempi.

Lähiölle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Yhden määritelmän mukaan lähiö tarkoittaa kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä.

Ympäripyöreän määritelmän takia lähiöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Julkisessa keskustelussa lähiöiden erilaisuus on unohtunut. Lähiö sanalla viitataan usein vain kaikista heikompiin määritelmän mukaisiin lähiöihin.

Tutkijoiden mukaan Suomessa ei ole ongelmalähiöitä. Lähiöiden negatiivinen maine perustuu osaltaan vain mielikuviin.

Suomessa on yhteensä 270–290 lähiötä. Määrä saattaa olla jopa 450. Yhden laskentatavan mukaan jopa 70–80 prosenttia suomalaisista asuu lähiöissä. Tarkkoja lukuja lähiöasukkaiden määrästä ei tiettävästi ole.

Lähiöihin liittyvä asuntopolitiikka koskettaa siis monia ihmisiä.

Uusi hallitus on nostanut lähiöiden kehittämisen asialistalleen. Hallitusohjelmassa on kirjaus poikkihallinnollisen lähiöohjelman käynnistämisestä, jonka tavoitteena on edistää asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa. Konkreettisia keinoja ei ole kuitenkaan listattu.

Miten lähiöitä sitten voitaisiin kehittää?

Lähiöt ovat tyypillisesti luonnonläheisiä ja vehreitä. Tämä antaa otolliset lähtökohdat niiden kehittämiselle, koska asuinalueen vehreys on suomalaisille tärkeä asunnon valintaan vaikuttava tekijä.

Lähiöasumisen houkuttelevuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi täydennysrakentamisen sekä alueen viihtyvyystekijöiden lisäämisen avulla.

Heikompien alueiden kasvojen kohotus voisi samaan aikaan vähentää hintojen ja vuokrien nousupaineita halutuimmilla asuinalueilla. Heikompien alueiden kehittäminen tasaisi myös asuntojen hinta- ja vuokraeroja eri alueiden välillä.

On epätodennäköistä, että yksi keino korjaisi kaikki lähiöiden ongelmat. Joillakin alueilla asuntojen heikko kysyntä saattaa estää täydennysrakentamiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisen kokonaan. Erilaisten toimintatapojen yhdistäminen toimii todennäköisesti parhaiten.

Aikoinaan lähiöt nähtiin puutarhakaupunkimaisina modernin asumisen esikuvina. Tämä on hyvä asuntopolitiikan tavoite myös 2020-luvun Suomessa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat – keskimääräinen neliöhinta vajaat 1 600 euroa

PTT:n taloustutka: Osuuskunta sopii soteen – miksei sitä käytetä?

Yrittäjyys houkuttelee jo korkeakoulutettujakin