Vieraskolumnit

Erävihreä: Hallitusohjelman suunta on hyvä, sovittavaa jäi

Silja Kerästä harmittavat heikot tai lähes olemattomat kirjaukset eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Me vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsenet yhdessä kansanedustajien kanssa hyväksyimme tiistai-iltana uuden hallitus­ohjelman. Päätimme samalla osallistua hallitukseen ja valitsimme vihreiden kolme ministeriä.

Hallitusohjelma on hyvä. Se on selvä suunnanmuutos kohti oikeudenmukaista ja kestävää Suomea. Maata, joka ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Maata, joka pitää huolta heikoimmistaan. Sekä maata, joka huolehtii valtiontalouden kestävyydestä.

Hallitusohjelmaa lukiessa sieltä välittyi muutama punainen lanka: ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden parantaminen, alueellisesta tasapuolisuudesta huolehtiminen, koulutukseen panostaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Oli hienoa huomata näiden teemojen läpileikkaavan koko ohjelmaa – ei esiintyvän siellä vain yksittäisinä nostoina.

Minusta nämä kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita.

Olen henkilökohtaisesti todella tyytyväinen, että me vihreät olemme samassa hallituksessa demareiden, keskustan, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Yhteistä arvopohjaa löytyy riittävästi.

Erojakin on. Minua harmittaa kovasti heikot tai lähes olemattomat kirjaukset eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Paljon jäi myös sovittavaksi ja neuvoteltavaksi hallituskauden ajaksi.

Metsäasioihin liittyen esimerkiksi: ”Kehitetään ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi.”

Tai: ”Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittely­tapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus, ilmasto­tavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen.”

Kemerasta: ”Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen.”

Kirjaukset ovat hyviä ja niiden tavoitetila on erinomainen. Mutta käytännön toteutus ratkaisee aika paljon.

Millä keinoilla hiilinieluja ja -varastoja aiotaan kasvattaa? Tai millä tavalla meinataan edistää monipuolisia metsänhoitotapoja?

Meinataanko suometsän hoito poistaa (toivottavasti), miten rahat jakautuvat eri työlajien välillä ja luodaanko joku uusi tukimuoto esimerkiksi hiilensidontaan liittyen?

Neuvottelut eivät tosiaan päättyneet Säätytalolle vaan jatkuvat seuraavat neljä vuotta.

Olennaista niissä neuvotteluissa sekä lakiesitysten valmistelussa on muistaa hallitusohjelmasta varsin selvästi välittyvän ison kuvan mukaiset tavoitteet: ”Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa” tai ”Suomi on hiilineutraali vuonna 2035”.

Nämä tavoitteet on välttämätöntä saavuttaa, jotta maapallo on elinkelpoinen tulevaisuudessakin.

Kirjoittaja on Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ministeri Lintilä porrastaisi työttömyysturvaa – yrittäjän veroja ei kiristetä

Hallituksen työhön on saatava ryhtiä

Uuden hallituksen kyettävä yhteistyöhön