Vieraskolumnit

Värillä on väliä

Mari Pantsar: "Ilmastokriisi on pahimmillaan elämän ja kuoleman kysymys niille maanviljelijöille, jotka jo muutenkin kamppailevat heikon kannattavuuden kanssa."

Joitakin vuosia sitten Australia nousi kansainvälisiin uutisiin yllättävästä syystä: värin takia. Television sääkarttoihin lisättiin yli 52 asteen ennätyksellistä hellettä kuvaava violetti.

Äärisäät ovat sittemmin tulleet television katsojille tutuiksi. Kymmenestä Australian kuumimmasta vuodesta yhdeksän on ollut vuoden 2005 jälkeen.

Viime kesä oli Australiassa kaikkien aikojen kuumin. Helle äityi niin rajuksi, että lepakot alkoivat tippua puusta. Arviolta kolmannes lepakkolaji silmälasilentäväkoiran kannasta kuoli kuumuuteen.

Kaakkois-Australia on viime vuosina kokenut yhden historiansa pahimmista kuivuusjaksoista. Alkuvuodesta Townsvillen kaupungin liepeillä satoi puolestaan 40 senttimetriä vettä yhdessä ainoassa päivässä.

Ehkä kovimman hinnan sään rajuista heilahteluista ovat maksaneet maanviljelijät. Viime aikojen kuivuus on puolittanut sadon puuvillasta – yhdestä maan merkittävistä vientituotteista.

Alkuvuoden tulvat puolestaan tappoivat arviolta 300 000 nautaa.

Newcastlen yliopiston tutkijoiden mukaan maanviljelijät ovat kokeneet merkittävää stressiä kuivuuden takia. Toisen tutkimuksen mukaan poikkeuksellisen kuivat ja kuumat kaudet ovat lisänneet viljelijöiden itsemurhariskiä. Pahiten itsemurha uhkaa maatilojen miehiä.

Ja pahempaa on luvassa. Ilmastonmuutoksen edetessä Australian ennakoidaan kuumenevan ja kuivuvan entisestään. Samaan aikaan myös rankkasateet yleistyvät. Vettä on siis yhä useammin joko liikaa tai liian vähän – ja yhä harvemmin sopivasti.

Suomessa ei onneksi yli 50 asteen musertavia helteitä koeta. Silti meilläkin juuri maanviljelijät ovat usein ilmastotuhojen etulinjassa.

Viime vuonna viljasato jäi Suomessa rajun kuivuuden takia pienimmäksi yli neljännesvuosisataan. Sitä edeltävänä vuonna sadot kärsivät puolestaan sateista.

ProAgria Länsi-Suomen Jarkko Storberg arvioi Lihalehdessä, että viime kesän kaltaista tämä viljelijäsukupolvi ei ole kokenut – eikä toivottavasti enää koe. Ilmastonmuutoksen takia toive uhkaa jäädä turhaksi.

Sinänsä lämpeneminen merkitsee Suomen maataloudelle sekä mahdollisuuksia että uhkia. Ennen kaikkea se tarkoittaa epävarmuutta: vaihtelevampia ja vaikeammin ennakoitavia säitä – ja oloja, joihin emme ole tottuneet tai sopeutuneet.

Sitran viime vuonna julkaisema selvitys arvioi, että ilmastonmuutoksen kustannukset Suomen maataloudelle voivat nousta jopa satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Kuka ylimääräiset kustannukset lopulta maksaa: kuluttaja, veronmaksaja vai maanviljelijä?

Nykyinen pääministeri Antti Rinne totesi viime syksynä, että ilmastonmuutos on elämän ja kuoleman kysymys. Hän on oikeassa.

Ilmastokriisi on pahimmillaan elämän ja kuoleman kysymys niille maanviljelijöille, jotka jo muutenkin kamppailevat heikon kannattavuuden kanssa. Kun huonoa kesää seuraa vielä huonompi, jossain vaiheessa vaarana on siirtyä jaksamisen äärirajoilta niiden yli.

Mutta ilmastokriisi on elämän ja kuoleman kysymys ennen kaikkea kehitysmaiden sadoille miljoonille pienviljelijöille. Köyhissä maissa satojen onnistuminen ratkaisee sen, onko perheen lapsia varaa laittaa kouluun – tai onko heille edes antaa ruokaa.

Tulevaisuuden sääkartat ovat vielä värittämättä. Tämän ja huomisen päivän valinnoistamme riippuu, kuinka paljon annamme ilmaston lämmetä.

Sääkartoissa värillä on väliä.

Kirjoittaja on Sitran johtaja.

Ilmastonmuutoksen kustannukset Suomen maataloudelle voivat nousta jopa satoihin miljooniin euroihin vuodessa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viestintäilmasto on muutoksessa

Jari Leppä SuomiAreenassa: Vegaaninen ruokavalio kääntää Suomen hiilijalanjäljen kasvavaksi

Nuorten oireilusta vastuu on aikuisilla