Vieraskolumnit

Antti Rinteen kierähdys

Mikko Kärnä: "Keskustan perisynti on ollut ympäripyöreys, ja siihen ei ole nyt varaa."

Antti Rinteen hallituksen hallitusneuvottelut Säätytalolla kestivät reilut kolme viikkoa, ja neuvottelujen lopputuloksena julkaistiin keskustalaisin hallitusohjelma koskaan.

Me keskustalaiset tosin joudumme kuluttamaan housunpersuuksiamme vielä kunnolla, ennen kuin ohjelman kaikki tärkeät linjaukset on toteutettu, mutta emme olisi voineet onnistua neuvotteluissa paremmin.

Kritiikki ja paheksunta opposition taholta on ollut kovaa. Keskustan ei kuulema pitäisi olla vaalitappionsa jälkeen hallituksessa. Olin itsekin aluksi tätä mieltä, mutta mieleni muuttui, kun saimme hallitusneuvotteluissa oman tahtomme lävitse.

Totesin hallitusneuvotteluiden aikaan, että pääministeri Rinteen tulee kierähtää Säätytalolla selälleen, mikäli aikoo saada meidät mukaansa. Hallitusneuvotteluihin osallistunut koko keskustan eduskuntaryhmä murisi niin kovaa, että Rinnehän kierähti.

Oppositio on myös huutanut, että keskusta on mukana sosialistihallituksessa tai punavihreässä hallituksessa. Emme ole. Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa lukemalla voi jokainen itse todeta, että kyseessä on mitä suurimmissa määrin keskustalainen punamultahallitus, jota johtaa sosiaalidemokraattinen pääministeri.

Hallitusohjelman linjaukset toteuttavat vapaan kansan suoraa tietä, joka kulkee kapitalismin ja sosialismin välissä.

Kaikesta tehdystä huolimatta keskustan kannatus ei ole ainakaan toistaiseksi lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Vaikka tekisimme politiikassa kuinka hyviä päätöksiä, se ei korreloi suoraan kannatukseen.

Politiikka on viihteellistynyt ja digitalisoitunut. Tämä vaatii viestinnän tehostamista aivan jokaiselta keskustatoimijalta ja yhä suurempaa läsnäoloa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa olemme muihin verrattuna takamatkalla.

Me kaikki ihmiset ymmärrämme parhaiten ihmisten kokoisia asioita. Suurista linjauksista sekä päätöksistä viestimisen lisäksi meidän on osattava viestiä myös niistä pienistä, ihmisten kokoisista asioista. Samaten on välttämätöntä, että lopetamme hymistelyn ja olemme asioista aidosti jotakin mieltä.

Keskustan perisynti on ollut ympäripyöreys, ja siihen ei ole nyt varaa.

Politiikan viihteellistyminen tarkoittaa samalla sitä, että ihmiset haluavat kokea tunteita politiikkaa seuratessaan ja politiikasta keskustellessaan. Harmaiden ja pragmaattisten yleispoliitikkojen aika alkaa olla auttamattomasti ohi.

Mikäli keskusta ei onnistu herättämään tunteita, puolesta ja vastaan, se tulee näivettymään. Puolue, joka on kuiva kuin beduiinin sandaali, ei kiinnosta ketään.

Jos emme uskalla herättää tunteita luovutamme pelikentän vapaaehtoisesti sellaisille vasemmisto- ja oikeistopopulistisille liikkeille, jotka onnistuvat tunnetiloja herättämään.

Keskustan tärkein tehtävä on nyt puolustaa ja toteuttaa keskustalaista hallitusohjelmaa. Asiat ja politiikan sisällöt täytyy avata keskustalaisesta näkökulmasta. Samalla on uskallettava asetella asioita vastakkain ja tehdä rohkeasti myös identiteettipolitiikkaa.

Kuten suuresti arvostamani keskustakonkari Seppo Kääriäinen Kultarannassa viime viikolla totesi, vastakkainasettelu ei ole vain kielteinen asia.

Politiikka on loppujen lopuksi aina päivittäistä taistelua vaikutusvallasta. Tulevan hallituskauden suuret ja pienet taistelut määrittävät, millaisen vaikutusvallan keskusta saa seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Jokaisessa tappiossa on aina voiton siemen. Tämä siemen itää jo hallitusohjelman ansiosta. Nukahtamiseen ei kuitenkaan ole varaa. Itse en ainakaan kehtaa katsoa itseäni peiliin, jos häviämme seuraavat vaalit.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.

Puolue, joka on kuiva kuin beduiinin sandaali, ei kiinnosta ketään.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Työllisyysaste junnaa paikallaan – asiantuntija: "Työllisyyskehitys on käytännössä pysähtynyt"

Rinne aloittaa MT:n kolumnistina – tomaattisilakkapihvien reseptiä hän ei paljasta, mutta kirjoittaa sananvapaudesta

Valtaosa ei edes kiukustu