Vieraskolumnit

Juustoa Japaniin

EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus astui voimaan helmikuun alussa. Se on EU:n suurin kahdenvälinen kauppa­sopimus: sen piiriin kuuluu 600 miljoonaa ihmistä ja kolmannes maailman bruttokansantuotteesta. Kauppa-alue kattaa lähes 40 prosenttia kaikesta maailmankaupasta.

Talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi sopimus on merkittävä signaali maailmassa, jossa kauppasodat uhkaavat kiihtyä. Se antaa kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille, sillä esimerkiksi Yhdysvalloilla ei ole voimassaolevaa kauppasopimusta Japanin kanssa.

Kyseinen sopimus on EU:n solmimista kahdenvälisistä kauppasopimuksista laajin. Tullihelpotuksista yli 90 prosenttia astui voimaan heti. Tämä koski muun muassa kemia-, muovi-, kosmetiikka- sekä tekstiilituotteita. Siirtymäaikojen jälkeen myös valtaosa puu- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin muuttuu tullivapaaksi. Japanin kannalta merkittävintä on autojen ja elektroniikan tuontitullien poistuminen.

Sopimus on tärkeä myös Suomen kannalta. Japani on Kiinan jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen tavaraviennin arvo Japaniin vuonna 2018 oli 1,5 miljardia euroa ja tuonnin arvo 750 miljoonaa euroa. Suomesta viedään Japaniin pääasiassa metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita sekä tekstiilejä, mutta kaupan vapauttamisen myötä etenkin elintarvikeviennin odotetaan kiihtyvän.

Japani on soveltanut korkeita tulleja esimerkiksi juustolle (30–40 prosenttia), naudanlihalle (38,5 prosenttia) ja suklaalle (jopa 30 prosenttia). Myös sianliha on suojattu korkeilla tulleilla. EU:n komission arvion mukaan sopimus voi jopa kolminkertaistaa elintarvikkeiden viennin Japaniin.

Vaikka elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin sovelletaan pitkiä, 10–15 vuoden siirtymäaikoja, on kyseisten tuotteiden ulkomaankauppaa EU:n ja Japanin välillä helpotettu jo monin tavoin. Elintarvikkeiden kaupassa on siirrytty kansainvälisiin standardeihin ja tuontimenettelyjä on sujuvoitettu.

Eurostatin tilastoissa helmi- ja maaliskuulta onkin nähtävissä selvää kasvua erityisesti juuston mutta myös sianlihan viennissä EU:sta Japaniin. Kokonaisuudessaan tavaravienti EU:sta Japaniin oli helmi–maaliskuussa yli kymmenen prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Elintarvikkeiden vienti oli parin prosentin kasvussa.

Lähempi tarkastelu osoittaa, että esimerkiksi Saksasta vietiin sianlihaa Japaniin tämän vuoden helmi–maaliskuussa noin 25 prosenttia enemmän kuin viime vuoden helmi–maaliskuussa.

Lisäksi maitotuotteiden viennissä EU:sta Japaniin oli kasvua 24 prosenttia. Suurin osa tästä tulee juustojen viennin kasvusta, sillä juustoja vietiin EU:n alueelta Japaniin helmi–maaliskuussa 22 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavina kuukausina.

Myös juustojen vienti Suomesta Japaniin otti ison harppauksen. Kuluvan vuoden helmi–maaliskuussa juustoja vietiin yli kolminkertainen määrä Japaniin verrattuna vastaavaan aikaan vuotta aikaisemmin.

Suomalaiset tuotteet kiinnostavat laatutietoisia japanilaisia. Suomalaisten tuotteiden hyvä maine antaa etulyöntiaseman tullien poistuessa ja markkinoiden avautuessa eurooppalaisille tuottajille ja elintarvikeyrityksille. Samalla voidaan odottaa, että suomalaisten asema EU:n sisämarkkinoilla vahvistuu, kun eurooppalaisia tuotteita kysytään yhä enemmän Japanissa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti.

Suomalaisten tuotteiden hyvä maine antaa etulyöntiaseman, kun tullit poistuvat ja markkinat avautuvat.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

PTT:n taloustutka: Paremmalla tiedolla parempaan päätöksentekoon

PTT:n taloustutka: Suuri osa ihmisistä vieroksuu lähiöitä

Tästä asiasta eurovaaliehdokkaat ovat lähes yksimielisiä: Ruuan laatua ei saa polkea tuonnilla