Vieraskolumnit

Luonto- ja ilmastotoimet eivät jää hallitusohjelmasta kiinni

Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.

Myös kevään hallitusneuvotteluissa toimeen tartuttiin toden teolla. Tuloksena syntyi historiallisen hyvä hallitusohjelma, jonka kunnianhimon tasosta voimme olla perustellusti ylpeitä.

Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tavoitteemme on olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Samalla pidämme huolen siitä, että luontoympäristön tila paranee.

Suomen luonto tarvitsee suojelua, sillä sekä uhanalaisten lajien että luontotyyppien määrä on edelleen noususuunnassa.

Hallitus on ottanut tilanteesta vastuun vahvistamalla panostuksia luonnonsuojeluun ennennäkemättömän suurella 100 miljoonan euron tasonnostolla, jotta saavuttaisimme YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet.

Suomen luonnonsuojeluun saadaan siis uutta vauhtia. Hallitus toimeenpanee soidensuojelua, kunnostaa lintukosteikkoja, parantaa perinneympäristöjen tilaa, kehittää kansallispuistoverkostoa ja tehostaa vesien suojelua.

Hyviä tuloksia tuottaneen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso) rahoitusta korotetaan. Myös uhanalaisten vaelluskalojen suojelua parannetaan luontaisen elinkierron vahvistamisella sekä purkamalla vaellusesteitä, toteuttamalla ohitusratkaisuja ja kunnostamalla kalojen lisääntymisalueita.

Huomiotta ei jää myöskään paljon puhuttanut kaivoslainsäädäntö. Lain ongelmia on tunnistettu ja laki uudistetaan. Uudistuksessa ympäristönsuojelun tasoa, kaivosten toimintaedellytyksiä sekä paikallisia vaikuttamismahdollisuuksia ja hyväksyttävyyttä parannetaan. Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella kaivostoiminnan edellytyksistä.

Luonnonsuojelun ohella ilmastolakia vahvistetaan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Hiilinieluja kasvatetaan ja päästövähennystoimia nopeutetaan. Fossiilienergiariippuvuuden vähentämiseksi toimeen tartutaan muun muassa hallinnonrajat ylittävällä kansallisella biokaasuohjelmalla, jolla lisätään biokaasun tuotantoa ja parannetaan sen saatavuutta.

Biokaasun tuotannon kehittäminen laajentaa maatalouden elinkeinorakennetta ja on myös ympäristöteko, sillä se vahvistaa ravinteiden kierrätystä. Ravinnekierron parantamisen tarkoituksena on vähentää uusien peltojen raivaamista lannanlevitystarkoituksiin, pienentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja synnyttää markkina kierrätyslannoitteille, joita saadaan kaasutuksen sivutuotteina.

Maininnan saa myös päästötöntä sähköä tuottavan tuulivoiman lisääminen. Tuulivoima tuo positiivisten työllisyysvaikutusten ohella tärkeitä kiinteistöverotuloja kunnille.

Vahvistuvan uusiutuvan energian tuotannon ohella myös energiatukijärjestelmän uudistaminen aloitetaan vähentämällä ympäristölle haitallisia ja tehottomia yritystukia. Painopiste siirretään tuotantotuista kohti uuden energiateknologian tukemista.

Hetki on koittanut. Ilmastonmuutoksen torjunta on hallitusohjelman kärkitavoite, ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen saa uutta vauhtia. Nuoret ovat tahtonsa jo näyttäneet - nyt on meidän poliitikkojen vastuunkannon aika.

Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastopaneeli IPCC tunnustaa kestävän metsänkäytön osana päästövähennyksiä – "Lisää kasvua ja hiilen sidontaa"

Ympäristöministeri: Suomesta maailman paras vesiensuojelija – suojelutyötä tehdään myös merenpohjassa

Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun