Vieraskolumnit

Yrittäminen vaatii ennustettavuutta

Mika Lintilä: "Ennustettava, ketterä ja kilpailukykyinen hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön."

Vaalien jälkeen moni on kysynyt, miksi keskusta lähti mukaan hallitukseen. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin, vaalien voittajat eivät löytäneet yhteistä säveltä. Toiseksi, saimme neuvoteltua hyvin keskustalaisen vaaliohjelman.

Keskusta oli asettanut tiukat kymmenen kynnyskysymystä hallitukseen osallistumiselle. Kynnyskysymykset olivat aitoja. Ne kertoivat siitä, mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntaa pitää keskustan mielestä viedä. Mukana oli niin perheiden hyvinvointiin kuin kotimaisen ruoan tulevaisuuteen liittyviä kohtia. Hallitusohjelmassa kaikki ehdot täyttyivät.

Yksi keskustan kynnyskysymys oli, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää eikä teollisuuden toimintaedellytyksiä heikentää. Moni povasi, että keskusta joutuisi tinkimään tavoitteestaan. Toisin kävi. Yritysten toimintaedellytykset säilyvät, jopa parantuvat. Tämä koskee myös maatalousyrittäjyyttä.

Hallitusohjelman mukaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotus sekä muiden kuin osakeyhtiömuotoisten yrittäjien yrittäjävähennys säilyvät nykyisellään. Start up -yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan. Yrittämisen aloittamista ja pienyrittäjyyttä helpotetaan nostamalla alv-velvollisuuden alarajaa.

Viljelijöiden kannalta on tärkeää, että vuonna 2020 uhannut ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen ja tukitasojen heikkeneminen onnistuttiin paikkaamaan ja maatalouden investointituet turvataan pääomittamalla Makeraa.

Myös hallitusohjelman panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, väylänpitoon sekä viennin edellytyksiin edistävät osaltaan yrittäjyyttä.

Yksi yrittäjien huolenaihe on osaavan työvoiman puute. Vaikka Suomessa on työttömyyttä, samaan aikaan työpaikkoja jää syntymättä tai täyttymättä työvoimapulan takia.

Hallitus ratkoo ongelmaa muun muassa panostamalla ammatillisen koulutuksen laatuun ja työelämälähtöisyyteen. Monilla aloilla on tärkeää myös työperäisen maahanmuuton edistäminen.

Omalta osaltani aion lisäksi edistää työvoiman liikkuvuutta Suomessa. Yksi keino tähän on työnantajan maksamien muuttokustannusten verotuksen kohtuullistaminen. Tästä valmistellaan valtiovarainministeriössä esitys.

Miksi keskusta paalutti yritysten toimintaedellytykset niin voimakkaasti? Siksi, että yritykset ja yrittäjyys ovat elinehto suomalaiselle hyvinvoinnille. Kun yritykset menestyvät ja vienti vetää, suomalaisille syntyy työtä ja toimeentuloa.

Hyvä yrittäjyyspolitiikka on myös hyvää aluepolitiikkaa. Yritykset ovat olleet aina paikallisen ja alueellisen elinvoiman moottoreita. Tämä koskee niin maa- ja metsätalouspuolen yrityksiä kuin konepajoja ja palveluelinkeinoja.

Kaikkein tärkeintä yritysten kannalta on toimintaympäristön ennustettavuus. Samaan aikaan kun Yhdysvallat ja Kiina kärhämöivät kauppasotiaan, meidän suomalaisten täytyy pitää oma kotipesämme kunnossa.

Tehtyjen päätösten veivaaminen edes ja takaisin synnyttää epävarmuutta yrityksille. Maailmalla on runsaasti surullisia esimerkkejä poukkoilevan politiikan seurauksista. Sitä emme halua.

Maailmantalous heijastuu aina Suomeen, mutta ennustettava, ketterä ja kilpailukykyinen hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön.

Suomalainen osaaminen ja innovaatiot, yrittäminen ja omistaminen sekä kestävä luonnonvarojen hyödyntäminen ovat hyviä iskunvaimentajia talouden myrskyjen keskellä. On tärkeää, että tämä asia tiedostetaan Suomessa yli puoluerajojen. Näin politiikkaan syntyy pitkäjänteisyyttä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) ja valtiovarainministeri.

Ketterä ja kilpailukykyinen hyvinvointiyhteiskunta tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Video: Tervetuloa Kaarlon Kioskiin! Katso, miten nuori yrittäjä valmistelee kioskinsa aamuisin

Kiinteistörakenne vaatii uudistamista

Satavuotias tasavalta