Vieraskolumnit

Luomumaito myy mutta osin väärin perustein – paremmat vaihtoehdot ovat tulossa

Maito ei ole vain maitoa. Tuotantotavalla on iso merkitys sekä ympäristölle että eläimen hyvinvoinnille.

VTT:llä on tehty bioreaktorissa maitoa – ilman lehmää. Perfect Day myi ensimmäisen erän jäätelöä, johon heraproteiinit oli tuotettu mikrobien avulla ja New Culture kertoi valmistaneensa mozzarellaa ilman eläimiä.

Eläinten hyvinvointi ja maidon ympäristövaikutukset kiinnostavat nyt enemmän kuin ikinä. Pitääkö suomalaisen (lehmän)maidontuottajan olla huolissaan? Ei.

Lehmä on hyvä väline muuttaa nurmi ihmisravinnoksi ja suomalaisessa ympäristössä sille on paikka vielä pitkään. Maito ei kuitenkaan ole vain maitoa. Tuotantotavalla on iso merkitys sekä ympäristölle että eläimen hyvinvoinnille.

”Maitoa ilman lehmää” on helppo viesti. Ilmastopäänsärky ja eläintenkärsimysahdistus lähtevät heti.

Lehmätön maito vaan ei ole vielä kaupassa. Parempi, lehmää käyttävä, tuotantotapa on sen sijaan hankala viestiä. Siksi luomu myy. Se on helppo nyrkkisääntö monimutkaisiin valintoihin. Väitän, että liian helppo – eikä kestä tulevaisuutta.

Tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat mielikuvia. Todellisuudessa makuero on illuusio. Ravitsemuksellinen ero on korkeintaan teoreettinen, ja kaikki suomalainen maito on turvallista. Hyödystä ympäristölle on vain ristiriitaista näyttöä ja pahimmillaan luomu on taakka luonnolle. ”Luonnonmukaisuus” itsessään on melko hähmäinen mielikuva.

Yhdessä luomumaito on kuitenkin onnistunut: eläinten hyvinvoinnissa. Se vaan on niputettu kiusallisesti yhteen jopa homeopaattiseksi menevän hötön kanssa.

Mutta asiat muuttuvat. Lidl laittoi hyllyyn ei-luomumaidon, joka ottaa eläinten hyvinvoinnin huomioon. Samalla Valio kehittää hiilineutraalia maitoketjua. Ympäristövaikutuksia lasketaan.

Optimoitu ruokinta on vähentänyt päästöjä ja uusi tutkimus antaa toivota siitä, että pötsin mikrobistoa parantamalla voidaan ottaa vielä uusia harppauksia.

Edistyksen arvo on kuitenkin vaikea viestiä ostajalle. ”Welfare Quality” ei ole vielä vahva brändi, eikä selvitys ympäristövaikutuksista mahdu purkin kylkeen. Eikä sitä jaksaisi kukaan lukea.

Marketissa suloisen yksinkertainen mielikuva vielä voittaa. Peli muuttuu, kun purkki ostetaan verkosta. Ja kohta se ostetaan.

Tulevaisuuden verkkokaupassa väliä on todellisilla ominaisuuksilla. Asetan ostoskorille kriteerit ja algoritmi etsii siihen sopivat tuotteet. Tietoa ei tarvitse lukea purkin kyljestä ja Mansikkia voi seurata somessa. Läpinäkyvyydestä tulee radikaalia ja nyrkkisääntöjä ei tarvita.

Suomessa voidaan ja osataan tuottaa tulevaisuutta kestävää maitoa. Se on ympäristön kulmasta kestävää ja lehmän on valvotusti mukava olla. Sitä maitoa me kaikki oikeasti halutaan.

Kirjoittaja on biotekniikan tohtori, joka tähyää pitkälle ruokasysteemin tulevaisuuteen ja hoitaa mehiläisiä Helsingin keskustassa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maatalouskomissaarin valinta voi olla vaakalaudalla – "Tausta tullaan varmasti kyseenalaistamaan"

Ilmastonmuutos ja HCV-alueet askarruttivat metsänomistajia Äänekosken metsäillassa – "Nuoret ja varttuneet kasvatusmetsät sitovat parhaiten hiiltä"

"Ilmastokatastrofi lyö läpi" – kun tuhot romahduttavat puun hinnan, kärsii metsänhoito ja lopulta koko yhteiskunta, sanoo saksalainen ympäristövaikuttaja