Vieraskolumnit

Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun

Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.

Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.

Onneksi vesistöjen kunnon parantamiseen ja tehokkaampaan suojeluun on tartuttu. Jo edellinen hallitus myönsi loppukaudellaan rahoitusta ympäristöministeriön käynnistämään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Kuluneen kevään hallitusneuvotteluissa rahoitus turvattiin ulottumaan kuluvan eduskuntakauden loppuun, jotta vesiensuojelua voidaan jatkaa entistä tehokkaammin.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras vesiensuojelija.

Ohjelman toimilla vähennetään maatalouden vesistökuormitusta, selvitetään vaarallisia aineita sisältävien laivahylkyjen saneerausta, panostetaan kaupunkivesien hallintaan, kunnostetaan vesistöjä ja vahvistetaan alan asiantuntijaverkostoa. Unohtaa ei myöskään sovi suomalaisen vesiensuojeluosaamisen kehittämistä ja Itämeren ja sisävesien tilan tutkimus- ja selvitystyötä.

Yksi keino vähentää maataloudesta vesistöille aiheutuvaa ravinnekuormitusta ovat maanparannusaineet. Tavoitteena on välttää erityisesti fosforin valuminen vesistöihin lisäämällä pellolle maanparannusainetta kuten kipsiä, joka sitoo liiallista fosforia.

Kipsin levityksestä on saatu hyviä tuloksia ja sen käyttöä laajennetaan ohjelman turvin. Vastikään on myös käynnistetty pilottihankkeet rakennekalkin ja kuitulietteen peltokäytön vaikutuksista. Niistä etsitään uusia parannuskeinoja kipsin rinnalle.

Toimia vesien suojelemiseksi kehitetään maaseudun lisäksi myös kaupungeissa. Kaupunkialueilla hulevesiin päätyy haitta-aineita ja ravinteita esimerkiksi liikenne- ja teollisuusalueilta. Varsinkin sateisina aikoina osa hulevesistä voi päätyä suoraan luontoon ja niiden hallintaan kaivataan uusia keinoja.

Tarkoitus on selvittää ja ottaa käyttöön kaupunkiympäristöjen kosteikoille ja viheralueille sijoittuvia viivyttämis- ja imeyttämisalueita hulevesien suoraan vesistöön johtamisen sijaan. Pyrkimys on myös parantaa haitta-aineiden, kuten mikromuovien ja lääkeaineiden poistoa yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksessa.

Suojelutyötä tehdään myös merenpohjassa. Ajan saatossa aluevesiimme on uponnut arviolta noin tuhat laivaa, joista noin 20 on luokiteltu korkean riskin hylyiksi. Näissä voi olla esimerkiksi vuotovaarassa oleva öljylasti. Kuluvana kesänä tehdään sukellusrobotteja hyödyntäen tutkimuksia hylkyjen kunnon arvioimiseksi.

Vesiensuojeluohjelman puitteissa tehdään myös laajalla kirjolla kunnostushankkeita vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ympäri maata. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä vesien- ja merenhoidon asiantuntijoiden ja muiden vesiensuojelutoimijoiden kanssa. Täten saadaan lisättyä eri toimijoiden osaamista.

Käytännön työn tueksi tuotetaan Itämeren ja sisävesien suojelua tukevaa tutkimustietoa vesistöjen tilan parantavien toimien tehokkaasti kohdentamiseksi.

Tehtävää riittää, mutta askelmerkit ovat selvät ja toimeen jo ryhdytty. Suomi on tunnettu runsaslukuisista ja puhtaista vesistöistään. Osaamisen kehittäminen vesiensuojelutyössä voi olla myös valttimme kansainvälisessä yhteistyössä. Pidetään jatkossakin huolta vesiemme puhtaudesta.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja ympäristö- ja ilmastoministeri.

Kuluvana kesänä tehdään sukellusrobotteja hyödyntäen tutkimuksia hylkyjen kunnon arvioimiseksi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ilmastopaneeli IPCC tunnustaa kestävän metsänkäytön osana päästövähennyksiä – "Lisää kasvua ja hiilen sidontaa"

Kasvatettu kala ilmastoystävällisin eläinproteiini – kotimaista kalankasvatusta varaa lisätä

Ympäristöministeri: Suomesta maailman paras vesiensuojelija – suojelutyötä tehdään myös merenpohjassa