Vieraskolumnit

Miten saada luonnonvarat riittämään?

Seppo Vuokko: "Niin kauan kuin jatkuva taloudellinen kasvu ja kansakunnan vaurastuminen ovat politiikan ohjenuoria, ajetaan kohti katastrofia, joka lopulta pakottaa muutoksiin."

Ihmiskunnan tämänvuotinen luonnonvarojen käyttö ylitti maapallon ja luonnon kantokyvyn viikko sitten maanantaina – Suomi teki sen omalta osaltaan jo huhtikuussa.

Tulevaisuutemme turvaamiseksi kulutuksen pitäisi pysyä maapallon tuottokykyä pienempänä.

Siitä, kuinka suuri osa maapallon pinta-alasta pitäisi jättää tyystin talouskäytön ulkopuolelle, on erilaisia näkemyksiä.

Tunnettu ekologi E. O. Wilson esitti jo muutama vuosi sitten, että puolet pinta-alasta pitäisi jättää luonnon tilaan. Se sai vahvistusta Jonathan Baillein ja Ya-Ping Zhangin selvityksestä (Science 14. 9.2018).

Tällä hetkellä vajaa 4 prosenttia maapallon merialasta ja vajaa 15 prosenttia maa-alasta on virallisesti rauhoitettu. Nämäkin luvut näyttävät aivan liian ruusuisilta: useissa maissa eivät edes luonnonsuojelualueet ole turvattuja.

Baillei ja Zhang esittävät, että kymmenen vuoden kuluttua kolmanneksen sekä meristä että maa-alasta pitäisi olla taloustoiminnan ulkopuolella. Vuoteen 2050 mennessä suojelualueitten osuus pitäisi nostaa puoleen sekä maa- että merialasta, jotta lajituhot saataisiin pysäytettyä.

Tämä kiihdyttäisi myös hiilen sidontaa ja jarruttaisi ilmastonmuutosta.

Rauhoitukset pitäisi suunnata monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin alueisiin – tilannetta ei nykyisestä paranna, jos rauhoitetaan vain aavikoita ja muita heikkotuottoisia alueita.

Erityisen tärkeitä ovat tropiikin sade- ja vuoristometsät sekä lajistoltaan ainutlaatuinen Kapin alue Afrikan eteläkärjessä.

Mangrovet olisi suojeltava kaikki ja sinne, mistä ne on jo hävitetty, ne pitäisi pyrkiä palauttamaan. Mangrove suojaa rannikkoa ja sen asukkaita tulva-aalloilta ja eroosiolta myös nyt, kun merten pinta kohoaa.

Pohjoisen havumetsän tilanne on maapallon muihin ekosysteemeihin verrattuna poikkeuksellisen hyvä, ja siksi suomalaisten on vaikea ymmärtää tilanteen vakavuutta.

Kun kestävästä kehityksestä alettiin vuosikymmeniä sitten puhua, ratkaisut olisivat olleet paljon helpompia kuin nyt. Ihanteellista olisi, että muutokset voitaisiin tehdä vähitellen.

Niin kauan kuin jatkuva taloudellinen kasvu ja kansakunnan vaurastuminen ovat politiikan ohjenuoria, ajetaan kohti katastrofia, joka lopulta pakottaa muutoksiin.

Avainasemassa on sekä väestön määrän että kulutuksen vähentäminen. Ihmisen ekologian (ei ekonomian!) kannalta on ensiarvoista turvata riittävä veden ja ravinnon saanti, hyvä koulutus ja terveydenhuolto, puhdas ilma ja kelvollinen asuminen.

Ei kulutuksen karsiminen silti tarkoittaisi paluuta kivikauteen, mutta turhat lentomatkat (oikeastaan koko kaupallinen lentoliikenne), kakkosautot ja -asunnot, vesiskootterit, mönkijät ja muu täysin tarpeeton kulutus olisi syytä unohtaa.

Sähköstä, tietokoneista, netistä tai kodinkoneista ei tarvitse luopua, mutta kulutusta täytyy kohtuullistaa.

Ekologista asumista, johon liittyy ainakin osaksi oman ruuan tuottaminen, on syytä kaikin tavoin tukea. Vähävaraisten elämään muutos ei juuri vaikuttaisi, ja maapallon köyhimpien asukkaiden elämisen tasoa voidaan reilusti nostaa.

Esteenä rauhanomaiselle kehitykselle on myös varallisuuden jakautuminen. Rikkain prosentti maapallon väestöstä – noin 70 miljoonaa ihmistä – omistaa puolet maapallon varallisuudesta, ja lopuille 7,5 miljardille ihmiselle jää vain puolet.

Vajaan sadan miljardöörin hallussa on kolmannes maapallon varallisuudesta. Nämä vauraimmat henkilöt tuskin sulattavat helposti kulutuksen kohtuullistamista, mutta ylellisyys ja joutilas elämä toisten kustannuksella eivät ole sellaisia arvoja, jotka pitäisi turvata.

Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.

Avainasemassa on sekä väestön määrän että kulutuksen vähentäminen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?

Kestävä elintapa

Seppo Vuokko: "Turhat lentomatkat, kakkosautot- ja asunnot, vesiskootterit, mönkijät ja muu täysin tarpeeton kulutus olisi syytä unohtaa"