Vieraskolumnit

Luotatko tulevaisuuteen?

Suomalaiset ovat tottuneet luottamaan toisiinsa. Pudonnut lompakko yritetään palauttaa omistajalleen. Lapset voivat kulkea turvallisesti koulutiensä itsenäisesti.

Luottamus on sujuvan arjen ja hyvän elämän ainespuita. Ihmisten välinen luottamus on Suomen vahvuuksia myös kansainvälisessä vertailussa.

Luottamusta tarvitsevat myös työnantajat. Työyhteisöt toimivat parhaiten silloin, kun luotamme toisiimme. Luottamus mahdollistaa monenlaista joustavuutta puolin ja toisin työpaikoilla.

Luottamus luo vaikuttavuutta erilaisissa palveluissa. On tärkeää, että ikäihmisen omainen voi luottaa siihen, että läheinen saa hyvää hoivaa. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että he saavat apua arkeensa silloin, kun sitä pienten tai isompien lasten kanssa tarvitsevat. Nuoren on voitava luottaa siihen, että hän voi kertoa huolensa vanhemmilleen tai vaikkapa koulun aikuisille.

Luottamusta tarvitaan myös yhteiskunnan ja talouden rattaiden pyörimiseen. Luottamus on kaupankäynnin edistäjä, oli sitten kyse käytetyn auton tai asunnon ostosta.

Yritysten kannalta tärkeää on luotettava tulevaisuuden näkymä. Yritysten investoinnit sekä uusien työpaikkojen syntyminen ja vanhojen säilyminen edellyttävät näkymää vakaasta toimintaympäristöstä. Näkymän on ulotuttava yli vaalikausien, sillä investoinnit voivat tarkoittaa yrityksen sitoutumista jopa vuosikymmenten ajaksi.

Olen huolestunut vallitsevasta tilanteessa, jossa investoimme muita maita enemmän seiniin ja vähemmän siihen, mitä niiden sisällä tapahtuu. Taloutemme uudistamiseksi kaivataan lisää investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uuteen teknologiaan sekä uusiin koneisiin ja laitteisiin.

Pidän tärkeänä, että me päättäjät pyrimme omalta osaltamme lisäämään ihmisten ja yritysten luottamusta tulevaisuuteen ja Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Maailman epävarmuuksiin emme voi vaikuttaa, mutta kotimaisiin tekijöihin voimme puuttua.

Luottamuksesta tulevaisuuteen on kyse myös perheen perustamisessa.

Syntyvyys on alentunut Suomessa jo viisi vuotta peräjälkeen. Tähän vaikuttavat monet asiat. Saanko työtä, pärjääkö palkalla, pystynkö sovittamaan yhteen perheen ja työn? Saanko tukea, jos sitä vanhempana tarvitsen?

Osaa nuorista ahdistaa maapallon tulevaisuus ja ympäristöongelmien ratkominen. Muistan, kun happosateet pilasivat luontoa. Siihenkin löydettiin ratkaisu.

Tämän päivän päättäjien on saatava nuoret luottamaan siihen, että otamme ilmastonmuutoksen hillitsemisen tosissaan. Suomalainen maatalous- ja ruuantuotanto eivät ole siinä ongelma vaan osa ratkaisua.

Omassa nuoruudessani luotettiin myös vahvasti siihen, että koulutus kannattaa. Maaseudun väki halusi antaa lapsilleen eväät eteenpäin. Nyt näyttää, että suomalaisten koulutustaso heikkenee.

Minun ja myös Suomen Keskustan tavoite on, että koko Suomi on hyvä maa elää, perheellistyä, kouluttautua, yrittää ja investoida. Niin perhettä perustuvien nuorten kuin suurten ja pienten yritysten on voitava luottaa päätöksenteon jatkuvuuteen ja johdonmukaisuuteen. Suomessa niin sote- kuin muutkin palvelut pitää saada tukemaan eri ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten sujuvaa arkea maaseudulla ja kaupungeissa.

Tämä ei ratkea tietenkään yksin valtion budjetissa vaan siihen vaikuttavat olennaisesti kunnissa tehtävät päätökset. Yksistään asiaa ei voi ulkoistaa päättäjillekään. Esimerkiksi nuorten luottamukseen siihen, että elämä kantaa, vaikuttavat heille läheiset aikuiset, me jokainen, isä, äiti, isovanhempi tai naapuri sekä opettaja ja harrastuksen ohjaaja.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) ja valtiovarainministeri.

Luottamus on sujuvan arjen ja hyvän elämän ainespuita.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen malli ja kenraali

Tolkkua ilmastokeskusteluun

Eurooppaan vai eläkkeelle?