Vieraskolumnit

Suomen malli ja kenraali

Puolustusvoimien uusi komentaja kenraali Timo Kivinen valaisi ensimmäisenä virkapäivänään 1.8. mediatapaamisessa Suomen puolustusvoimien tilaa, asemaa ja tulevaisuutta.

Kivinen kuvasi puolustusvoimiamme suhteessa Suomen turvallisuusympäristöön niin kuin puolustusvoimissa tapana on. Ympäristössä tapahtuu: valtiot joka ilmansuunnalla parantavat sotilaallista suorituskykyään.

Sinisilmäisyyteen ei ole ollut varaa aiemmin eikä ole nytkään. Suomi ottaa turvallisuusympäristön kiristymisen vakavasti.

Maan puolustaminen perustuu ennaltaehkäisevään ”turvallisuuskynnykseen”. Mahdollinen maahan tunkeutuja joutuu ottamaan huomioon isot kustannukset, jotka tunkeutumisyrityksestä koituisivat.

Kivisen arvio Suomen vahvojen puolustusvoimien vakauttavasta vaikutuksesta Itämeren alueella on perusteltu. Samaa on sanottava Ruotsin puolustuskyvystä ja naapurusten syvenevästä sotilaallisesta yhteistyöstä.

Kenraali kiteyttää Suomen mallin kolmeen kohtaan: 1) kokonaisturvallisuus ja sotilaallisen puolustuksen perinteiset perusasiat maanpuolustustahtoa myöten pidetään kunnossa, 2) sotilaallisen suorituskyvyn riittävän korkeasta teknologisesta tasosta huolehditaan, ja 3) jatketaan hyödyllistä kahdenvälistä ja monenkeskistä kansainvälistä puolustusyhteistyötä.

Sanomattakin on selvää, että ulkopolitiikka ja puolustus kulkevat käsi kädessä.

Kokonaisturvallisuutta vahvistava viranomaisyhteistyö ja kansalaisten osallisuus siinä ovat ainutlaatuista mihin tahansa verrattuna. Kriisioloissa kysytään yhteiskuntamme resilienssiä, kesto- ja sietokykyä. Hädän iskiessä koko yhteiskuntamme valjastetaan turvallisuustöihin kokonaisturvallisuuskonseptin mukaisesti.

Puolustuksemme perusta on yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi. Asepalvelusta kehitetään ajantasaisesti ja reservin kertausharjoituksia on lisätty. Se on fundamenttien fundamentti, jota Euroopassa ja muuallakin kadehditaan.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallinen koulutus siirtyy puolustusvoimien vastuulle. Muutos on perusteltu. Se on omiaan vahvistamaan paikallispuolustusta ja lujittamaan puolustusvoimien kytkeytymistä kansalaisyhteiskuntaan.

Suomalaisten maanpuolustustahto on ollut perinteisesti korkealla. Viimeisimmässä tutkimuksessa se oli kuitenkin lievähkösti notkahtanut. Maata puolustetaan, jos se on puolustamisen arvoinen, niin sanotaan. Mitä paremmassa – siis oikeudenmukaisemmassa – reilassa ovat yhteiskuntamme asiat, sitä valmiimpia kansalaiset ovat puolustamaan omaa maataan. Tässä hengessä kannattaa selvittää kaikessa rauhassa myös kansalaispalvelusta, joka ei kuitenkaan korvaa yleistä asevelvollisuutta.

Suomen mallin toinen kulmakivi on puolustuskyvyn korkea teknologinen taso. Senkin on oltava suhteessa ympäristön varustautumiseen.

Kivinen kuvasi suorituskyvyn vaatimuksia (HS. 3.8.2019): ”Sensorijärjestelmät ovat entistä tehokkaampia, aseiden kantamat kasvavat, ja tiettyjen laitteiden koko, paino ja energiankulutus pienenevät.” Automaatio ja robotit on tätä päivää.

Meneillään olevan vaalikauden tärkeimmät ja kalleimmat asehankinnat ovat merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien HX- hanke. Hävittäjähankinta on ankkuroitu hallitusohjelmaan, jossa on sovittu Hornetin suorituskyvyn täysimääräisestä korvaamisesta.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen yhteistyö jatkuu. Se palvelee monella tavalla verkottunutta kansallista puolustusta. Jo yhteensopivuus edellyttää sitä.

Kansainvälinen yhteistyö on laajentunut niin, että mahdollisten jatkoaskelten harkinnassa on oltava tarkkana. Hyöty ja eurot on punnittava realistisesti. Asialla on aina myös poliittinen puolensa. Kansainvälinen yhteistyö harjoitusten määrää ja laatua myöten on poliittisen johdon käsissä.

Suomen malli on hioutunut kokemusten hiertimessä. Valtionjohto on toiminut viisaasti, kun maamme on kulkenut puolustuksen perusasioissa – historian opettamana – omaa tietään emmekä ole haihatelleet muoti-ilmiöiden perässä. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on maamme puolustaminen ja suomalaisten turvallisuus.

Suomen mallin vahvuutena on sen nauttima kansan tuki. Poliittiset ryhmät ovat löytäneet yhteisymmärryksen puolustuksen perusratkaisuista. Se toteutuu myös Rinteen hallituksen toimintaohjelmassa. Yhteisymmärrystä kannattaa vaalia vastakin hallituksen ja opposition rajalinjan yli.

Uudella komentajalla on iso vastuu puolustusvoimien iskukunnosta ja luottamuksesta yhteiskunnassa. Lähtökohdat ovat hyvät. Kenraali Kivisen linjaukset ovat perusteltuja.

Kirjoittaja on ministeri.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Luotatko tulevaisuuteen?

Tolkkua ilmastokeskusteluun

Eurooppaan vai eläkkeelle?