Vieraskolumnit

PTT:n taloustutka: Digitalisaatio vähentää byrokratiaa

Maatalous digitalisoituu muun talouden tavoin. PTT on selvittänyt tähän liittyviä tavoitteita. Asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio avaa maataloussektorille paljon mahdollisuuksia saavuttaa taloudellisia hyötyjä ja helpottaa alan ahdinkoa.

Digitalisaatiolla voidaan täsmentää tuotantoprosessiin liittyvää tietämystä tuottavuutta edistävällä tavalla. Peltolohkoja, maaperää ja sen lannoittamista, työkoneiden energiankulutusta ja satoa koskevat tarkemmat tiedot auttavat saamaan enemmän satoa vähemmillä tuotantopanoksilla. Lisäksi uudet ohjelmistot ovat apuna tuotannonohjauksessa.

Merkittäväksi digitalisaation hyödyksi asiantuntijat nostavat myös byrokratia- ja valvontakustannusten vähentymisen. Tuottajan ja sidosryhmien tarpeita palveleva tiedonkeruu robotisoituu ja muuttuu automaattiseksi. Tietojen keruu kuluttaa vähemmän työvoimaa, ja samalla tiedon ajantasaisuus, luotettavuus ja jäljitettävyys paranevat.

Kolmas taloudellisen hyödyn osa-alue liittyy raaka-aineista ja tuotteista saataviin hintoihin. Tuotteita ja tuotantoa koskevalla datalla on markkina-arvoa. Data voi toimia pääsylippuna monille vientimarkkinoille ja olla peruste lisähinnan ottamiselle. Suomalainen tuottaja voi hyötyä niistä sijaintiin ja toimintaympäristöön liittyvistä tekijöistä, jotka on tähän asti käsitetty rasitteiksi.

Merkittävään rooliin maatalouden digitalisoituvassa tulevaisuudessa nousevat myös psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöhyödyt. Itsenäisesti operoivat koneet, laitteet ja ohjelmistot helpottavat tuottajan fyysistä ja henkistä kuormitusta. Standardit ja parantunut dokumentaatio vähentävät tukiehtojen täyttymiseen liittyviä tulkintariskejä ja turvaavat tuottajan elinkeinoa.

Lisääntyvä läpinäkyvyys voi tasoittaa asetelmia ruoan arvoketjuissa. Tehostuva resurssien käyttö vähentää ympäristön kuormitusta ja kuluttaja pääsee käsiksi tietoon, jonka turvin hän voi tehdä ilmastonmuutosta torjuvia valintoja. Lisääntyvä data toimii tutkimuksen ja sitä kautta yhteiskunnallisen päätöksenteon raaka-aineena.

Jos hyödyt ovat näin kattavat, miksi digitalisaatioon ei investoida nykyistä enemmän?

Asiantuntijoiden mukaan haasteena on alan heikko kannattavuus. Myös alalla vallitseva yleinen epävarmuus syö halukkuutta sitoa uusia resursseja tuotantoon ja sen ohjaamiseen. Edellä kävijöitä löytyy, mutta isossa kuvassa puutteet tuottajien digiosaamisessa voivat nekin jarruttaa kehitystä.

Toimintaympäristö ei sekään riittävästi tue digitalisaation edistymistä maataloudessa. Tehtävää riittää yrityksillä, viranomaisilla, koulutusorganisaatiolla sekä sektorin kehittäjillä ja poliitikoilla – esimerkiksi datan kokoamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvien teknologioiden, palveluiden, toimintamallien ja pelisääntöjen osalta.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ennennäkemättömät metsätuhot

Kestävän kehitykset tavoitteet eivät täyty ilman yksityistä rahaa

Suomalainen työssäkäynti on muutoksessa – nyt pendelöidään kaupungeista maaseudulle