Vieraskolumnit

Katse maaseudun poikiin ja miehiin

Tytti Määttä: "Mikäli Suomen hallitus käynnistää uusia työllisyyskokeiluja, osa niistä on toteutettava harvaan asutulla maaseudulla alueen erityispiirteiden vuoksi."

Maaseudun palvelutarjonnan yksi ongelmakohta on, että ammatillista koulutusta on tarjolla kaukana tai valintavalikoima on kapea. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus on heikointa Lapissa ja Itä-Suomessa. Myös valinnanmahdollisuudet ovat siellä kapeimmat.

Nuorisobarometrin mukaan nuorten koulutusasenteet ja -kokemukset ovat pääosin myönteisiä. Erot asenteissa ja kokemuksissa harvaan asuttujen ja muiden alueiden nuorten välillä ovat hyvin pieniä.

Harvaan asutuilla alueilla pojat pitivät koulunkäynnistä hieman vähemmän ja uskoivat muita vähemmän siihen, että koulutus parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Nuorten koulutusodotukset olivat alhaisempia kuin muilla alueilla. Tämä on vakava viesti.

Naiset ovat korkeammin koulutettuja koko maassa.

Opetushallitus julkaisi vastikään suositukset poikien oppimistulosten parantamiseksi. Harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla lähes 30 prosentilla miehistä ei ole perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa.

Harvaan asutulla maaseudulla keskiasteen tai korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden miesten määrä oli kaikkein pienin, ja eriytyminen muiden alueiden miehiin alkaa 30 ikävuoden jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan aktiivisesti kansalaistoimintaan osallistuvien osuus kasvaa koulutustason mukaan.

Matalasti koulutetuista miehistä alle 15 prosenttia osallistuu kansalaistoimintaan. Vaikka harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla miehiä on suhteellisesti enemmän kuin naisia, kansalaistoiminta on alueilla naisvoittoista.

Myös miesten ja naisten työllisyydessä on eroja. Erityisesti harvaan asutun maaseudun miesten työttömyys poikkeaa alueen naisten työttömyydestä. Miesten työllisyysaste on selkeästi naisia matalampi. Ero on iso myös muihin maaseutualueisiin nähden.

Kuten viimeksi kolumnissani kirjoitin, maaseudun työikäisestä väestöstä pääosa on miehiä. Poliittisilla teoilla voidaan vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin valita maaseutu asuinpaikakseen ja toisaalta maaseudun miesten hyvinvointiin.

Koulutuksen keskittymisen pysäyttäminen vaikuttaa molempiin. Toisen asteen ammatillista koulusta tulee uusin keinoin palauttaa maaseudulle, ja lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus on taattava.

Nuorten miesten mahdollisuus hakeutua ammatilliseen koulutukseen turvaa osaavan työvoiman saamista ja sekä elinkeinojen kehittämistä maaseudulla.

Etenkin miesten työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitaan maaseutualueille soveltuvia työllisyystoimia. Työttömyys ja muut sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä toisiinsa ja siksi miesten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen on olennaista.

Mikäli Suomen hallitus käynnistää uusia työllisyyskokeiluja, osa niistä on toteutettava harvaan asutulla maaseudulla alueen erityispiirteiden vuoksi.

Työllistämistoiminnan laatuun on panostettava. Kuhmossa on saatu aikaan hyviä tuloksia sillä, että työtön saa työllistämisjakson aikana osan tutkinnosta suoritettua ja näyttötodistuksen osaamisestaan. Tämä on ehkä juuri se tapa, jolla harvaan asuttujen alueiden matalasti koulutetut miehetkin voidaan saada kehittämään osaamistaan.

Myös sopivien työvoimakoulutusten järjestäminen tukee maaseudun miesten työllistymistä.

Naiset ovat näkyvillä paikoilla kyläyhdistyksissä ja Leader-toimintaryhmissä. Kyläasiamiehistä 75 ja toimintaryhmien toiminnanjohtajista 70 prosenttia on naisia. Maaseudun kehittäjien tulee huomioida toiminnassaan maaseudun miesten mahdollisuus tulla mukaan toimintaan ja madaltaa siihen kynnystä.

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Harveneva ja kaventuva koulutustarjonta estää koulutuksen tasa-arvon toteutumista.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Riikka Slunga-Poutsalo: Hallitus pakottaa kunnat nostamaan veroja – nykyinen verokanta ei riitä ratahankkeisiin tai päivähoidon ja peruskoulun pidennyksiin

Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä on kasvanut selvästi: "Tilanne on suorastaan räjähtänyt viime vuosina"

Suomi tarvitsee lisää investointeja