Vieraskolumnit

Uhkapeliä Yhdysvalloissa

Eero Heinäluoma: "Taantuman uhka ei kuitenkaan suitsi Trumpia, sillä vaakakupissa painavat myös viime vaalien alla annetut lupaukset."

Maailmantalous on hidastumassa. Lähes kymmenen vuoden nousuvaiheen jälkeen talouden mittarit näyttävät lähes kaikkialla alaspäin. Saksassa on nähty ensimmäinen vuosineljännes miinuskasvua ja myös brexit ja Italian hallituskaaos heikentävät Euroopan näkymiä. Osa asiantuntijoista ennustaa jo taantumaa.

Epävarmuutta lisää erityisesti riski Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä lamaannuttavasta kauppasodasta. Presidentti Trump on uhannut Kiinaa uusilla tuontitulleilla, joihin Kiinan odotetaan osaltaan vastaavan.

Yhdysvalloissa kyse on paitsi kaupan tasapainosta myös ensi vuoden presidentinvaaleista. Presidentti Trump on tuoreimpien galluppien mukaan häviämässä vaalit kaikille demokraattien presidenttikisan kärkiehdokkaille, ja tämä lisää kierroksia Valkoisessa talossa.

Entinen varapresidentti Joe Biden voittaisi Trumpin luvuin 50–32. Demokraattiseksi sosialistiksi itseään kutsuva senaattori Sanders johtaa hänkin Trumpia luvuin 48–39.

Tästä eteenpäin kaikki mikä Yhdysvalloissa tapahtuu, on yhteydessä vuoden päästä pidettäviin presidentinvaaleihin. Trump voitti republikaanien ehdokkuuden kovilla otteilla tyrmäämällä vastustajansa yksi kerrallaan ulos kisasta. Nyt hän voi keskittyä pääasiaan eli demokraattien moukarointiin jo vuotta aikaisemmin.

Trumpin uudelleenvalinta taitaa kuitenkin eniten olla yhteydessä maan talouslukuihin. Talouskasvun hyytyminen juuri ennen marraskuuta 2020, on suuri kysymysmerkki presidentinvaalisuunnitelmia tekevien pöydällä.

Uudet tullit Kiinan-kaupassa ja vastaavat toimet vaikkapa eurooppalaista autoteollisuutta vastaan voisivat hyvin olla se tekijä, joka syöksisi Yhdysvaltojen talouskasvun kokonaan pakkasen puolelle.

Taantuman uhka ei kuitenkaan suitsi Trumpia, sillä vaakakupissa painavat myös viime vaalien alla annetut lupaukset. Kauppataseen oikaisu Kiinan suuntaan oli hänen keskeinen sanomansa – ei vain vaalitaistelussa vaan vuosikymmenten ajalta. 

Maailman kauppajärjestö WTO on joutumassa Trumpin kauppa-agendan maksumieheksi. Trump haluaa monenkeskisten sopimusten ja niiden valvonnan sijaan kahdenkeskisiä ratkaisuja, joissa säännöt elävät vahvemman tulkinnan oikeudella.

Yhdysvallat on estänyt WTO:n riitojen ratkaisuelinten uusien tuomareiden nimitykset ja tämän syksyn aikana kauppajärjestön sovittelutoiminta uhkaa pysähtyä. Syksyn jälkeen WTO:lle voi valittaa kaupan sääntöjen rikkomuksista, mutta mitään ei tapahdu.

Yhdysvallat ajaa nyt kautta linjan eteenpäin muutosta, jossa monenkeskiset sopimukset ja järjestöt korvataan Yhdysvaltain kahdenkeskisellä toiminnalla. Yhdysvallat erosi Trumpin kauden alussa Unescosta ja Pariisin ilmastosopimuksesta. YK:ssa rahoitusriidat jatkuvat keskittyen erityisesti rauhanturvaoperaatioiden rahoitukseen, joten maailmanjärjestökin nilkuttaa eteenpäin vähintään polvivammaisena.

 Sääntöjen ulkopuolisen kahdenkeskisen maailmanjärjestyksen sai tällä viikolla tuta Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. Hän kun kieltäytyi keskustelemasta Grönlannin myymisestä Yhdysvalloille ja sai Twitteristä lukea presidentti Trumpin valtiovierailun peruuntumisesta.

Suomelle sääntöperusteinen ja monenkeskinen maailmanjärjestys on ollut tärkeä koko itsenäisyytemme ajan. Sopimusten pitävyyttä ja monenkeskisyyttä on nyt syytä puolustaa kaikin keinoin, sillä muu on ajautumista vahvemman valtaan ja kaaokseen.

Suomelle tärkein työkalu monenkeskisyydessä on vahva Euroopan unioni. EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää nyt viedä voimakkaasti eteenpäin. Tässä Suomen kannattaa olla aloitteellinen myös EU-puheenjohtajuutemme aikana.

Taantuman uhka ei suitsi Trumpia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Britannia totuuden edessä

Oman armeijan arvo korostuu taas

Osaamisen merkityksestä