Vieraskolumnit

Palkankorotukset maksaa luonto

Seppo Vuokko: "Suomessa ihminen tarvitsee elääkseen noin 1 000 euroa kuussa, maalla vähemmän, suurissa kaupungeissa, missä kaiken tarvitsemansa joutuu rahalla ostamaan, ehkä enemmän."

Sanotaan, ettei raha kasva puissa, mutta siellä se nimenomaan kasvaa! Suomessa raha tulee metsästä ja muutoinkin varallisuutemme on peräisin luonnosta. Kasvit sitovat auringon energiaa kemialliseksi energiaksi, tarjoavat meille ravinnon, suojan ja raaka-aineet.

Rahaa käytetään vain hyödykkeiden arvon mittaamiseen, se on pelkkä mittayksikkö, jonka todellinen arvo riippuu sillä saatavien hyödykkeiden määrästä. Siksi palkkaneuvotteluissakin kiistellään viime kädessä luonnonvarojen jaosta.

Yhtälö on varsin yksinkertainen: mitä enemmän meillä on varoja, sitä enemmän me kulutamme ja sitä suuremman tuhon aiheutamme luonnolle.

Se, miten me rahaa käytämme, koskee myös luontoa. Kansainvälisen kaupan ja matkailun myötä vaikutuksemme yltää kaikkialle ja sillä tavoin olemme mukana Brasilian metsäpaloissa, Antarktiksen jäitten sulattamisessa sekä eläinten ja kasvien sukupuutoissa.

Palkan pitää riittää elämiseen. Suomessa ihminen tarvitsee elääkseen noin 1 000 euroa kuussa, maalla vähemmän, suurissa kaupungeissa, missä kaiken tarvitsemansa joutuu rahalla ostamaan, ehkä enemmän.

Kaikki se, mitä hankimme yli perustarpeittemme, on turhaa. Kympin kello osoittaa ajan yhtä hyvin kuin kymppitonnin Rolex.

Palkan suuruus nähdään myös eri ammattialojen arvostuksen mittarina. Neuvotteluissa suhteettoman edun saavat kansainväliseen kauppaan ja teollisuuteen liittyvät alat, joiden työntekijät pystyvät lakoillaan lyömään valtakunnan polvilleen.

Palkan suuruus ei käytännössä mittaa työn tärkeyttä. Jos johtaja on viikon poissa, sitä ei huomaa mistään, mutta jos siivooja on päivän poissa, se näkyy!

Tärkeimpiä aloja ovat ne, jotka huolehtivat perustarpeistamme: ruuantuotannosta, terveydestä, lasten kasvatuksesta, koulutuksesta, tiede- ja kulttuuripalveluista, vanhusten ja vammaisten hoidosta sekä energian ja ruoan jakelusta. Näistä töistä maksetaan usein perin kitsaasti, vaikka palvelut eivät kuluta paljonkaan luonnonvaroja. Sosiaali- ja terveystoimen matalapalkka-alat kyllä ansaitsevat kunnon korotuksen!

Suhteellisen hyvin taas maksetaan krääsän tuottamisesta, kauppaamisesta ja kuljettamisesta, vaikka koko tuotteen poistaminen markkinoilta olisi jo sinällään luonnonsuojeluteko. Itse kukin voi miettiä, mitkä tavarat ovat täysin tarpeettomia.

Kukaan ei tarvitse elämiseensä kymmenientuhansien kuukausipalkkaa. Avainasemassa asenteiden muuttamisessa ovatkin suuret johtajat. Heidän vuositulojensa kasvu on usein ollut jopa kymmeniä prosentteja, kun saman firman työntekijät ovat saaneet tyytyä prosenttiin.

Niin kauan kuin johtajat kahmivat miljoonia palkka- ja osinkotuloina, ei tavallinen työntekijä näe mitään syytä tinkiä omista palkkatoiveistaan.

Ihmisten luonnonsuojelumyönteisyys ei ole niin suurta, että palkkoja oltaisiin valmiit laskemaan tai hyväksymään edes nollakorotus.

Prosenttikorotuksista pitää kuitenkin luopua: niissähän annetaan eniten suurituloisille: yksi prosentti tuhannen euron tuloista on kymppi, kymppitonnista satanen. Euromääräiset korotukset hyödyttäisivät eniten matalapalkka-aloja ja pienentäisivät edes hiukan palkkaeroja.

Aina korostetaan, että meitä suomalaisia on niin vähän, ettei sillä mitä me teemme, ole vaikutusta maapallon oloihin. Se on totta: yksittäisillä teoillamme – sillä syömmekö tänään sisäfileepihvin vai kaurapuuroa – vaikutus on vähäinen.

Suomi pystyy viemään ympäristötietoutta, koulutusta ja testattua ympäristötekniikkaa. Niitten avulla suomalaiset voisivat vähitellen kääntää kehityksen suunnan. Jotta niiden kauppaaminen olisi vakuuttavaa, pitäisi omien elämäntapojemmekin olla ekologisia.

Kirjoittaja on luontokirjailija Savitaipaleelta.

Kukaan ei tarvitse elämiseensä kymmenien tuhansien kuukausipalkkaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkimus: Kova kuivuus koettelee tulevaisuudessa jopa 60 prosenttia maailman vehnäntuotantoalueista

Lukijalta: Tekonurmikentän remonttia eivät muoviroskasta ja lämmityspäästöistä huolimatta vastusta varmaan edes vihreät

Talous muokkaa arvoja ja politiikkaa