Vieraskolumnit

Angstinen teinikin piristyy, kun nämä tarpeet täyttyvät

Kirjoittaja on yrittäjä, jonka roikkuu tarve-evoluution takinliepeessä.

Teinin murjotusta, esiteinin mökötystä, uhmaikäisen raivoa ja äidin ”lisää kahvia ja Buddhan tyyneyttä just nyt” -pikarukousta yhdistävä diagnoosi? Todennäköisesti vajausta lämmöstä, läheisyydestä, ruoasta tai unesta. Tarpeiden evoluutiossa on syytä pysyä mukana ihmistaimen kasvaessa.

Läheisyys, turvan ja luottamuksen perusta. Ihottelusta suukotteluihin, kutitteluun ja riehakkaampiin leikkeihin. Sylissä luetusta iltasadusta halauksiin kirjaa itse lukevaa peitellessä. Teinikin singahtaa rutistamaan, sylittelyt jäävät isomman vaihtuessa pienemmäksi.

Lämmön ihanuus teknisestä vaunumakuupussista lämpimään kaakaoon hyisen pulkkamäkiriehan jälkeen. Lopulta mukaviin untuvatöppösiin sisällä tai kääriytymiseen paksuun peittoon, kuin syliin sittenkin.

Ruokailukin kehittyy: rintamaidosta sormiruokailuun, nirsoilusta kolmas lautasellinen -ruokahaluun. Maitoa voisi kantaa kymmenisen litraa päivässä kotiin ja nuudelit asettuvat ruokaympyrän sektoriksi kyökin samalla vääntäessä virallista apetta huipputeholla. Kai tämä hiipuu joskus?

Unen auvon vajaus vaikuttaa salakavalasti. Pienemmätkin asiat ovat haastavia, isommat ylipääsemättömiä. Eikä auta läheisyys, lämpö tai ruokakaan. Vasta kun unen syli avautuu (mielellään halatulle, vatsa täynnä lämpöisen peiton alle nukkumaan menevälle), ollaan tarpeiden täyttymisen äärellä.

Ja katso: aamulla herätessä teinillä on veikeä hymy. Esiteini puhkuu intoa. Nelivuotiaalla vaatteet pukeutuvat kuin itsestään. Ja äidilläkin mielenrauha on perusasetuksena.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lastaan nukuttaneet vanhemmat toivat mieleen muistoja – ja herättivät aivan yllättävän tunteen

Hektisimmästäkin höykytyksestä selviää, kun muistaa ottaa oikean asenteen.

Miten pitäisi suhtautua 40-vuotiaitten keski-iän kauhisteluun?