Vieraskolumnit

Paikkariippumaton työ antaa mahdollisuuden valita maaseudun 

Paikkariippumaton työ antaa kunnille ja alueille mahdollisuuden kilpailla asukkaista.

Olen syntynyt pieneen kylään maatilalle Oulujokivarteen. Lapsuuteni elin maatilan arkea mummolassa ja myöhemmin omassa kodissa.

Vanhemmat rakensivat talon mummolan viereen ja tekivät myöhemmin sukupolvenvaihdoksen samaan aikaan kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Kävin kyläkoulun lähellä kotia ja lukion omassa kotikunnassa. Opiskelin valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistossa ja palasin johtamaan syntymäkuntaani Vaalaa 2009.

Minulta kysyttiin viime viikolla, miksi halusin aikanaan palata takaisin Vaalaan. Siksi, että minulla oli ikävä. Ainoa koulutusta vastaava työpaikka, joka tuli avoimeksi, oli kunnanjohtajan työ.

Hain paikkaa ja pääsin tehtävään, jossa sain tehdä työtä sen paikkakunnan eteen, joka minut oli kasvattanut.

Minulle paluu oli mahdollinen. Tarjolla oli työpaikka ja eteneminen uralla. Kaikille ei ole, vaikka osaajista onkin nyt pula myös maaseudulla.

Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui minut selvittämään elinkeinoministerin alaan kuuluvien organisaatioiden alueellisen läsnäolon ja monipaikkaisuuden hyödyntämisen potentiaalia. Valmista tulee olla 29.2.2020 mennessä. Teen selvitystyön kaupunginjohtajan työn ohella paikkariippumattomasti Kuhmosta.

Paikkariippumaton työ voi luoda mahdollisuuksia palata takaisin kotiseudulle. Se voi antaa mahdollisuuden edetä uralla kotipaikkaa vaihtamatta. Se antaa mahdollisuudet rekrytoida pätevimmät henkilöt niille paikoille, joilta tehdään koko Suomen tulevaisuutta. Se antaa mahdollisuuden vaihtaa maisemaa ja muuttaa vaikka mökkipaikkakunnalle.

Ei minulla ole mitään ruusuisia kuvia maaseudusta tai kuntien arjesta. En kuvittele, että jokainen haluaa elää maaseudulla tai muuttaa sinne. En halua rakentaa maaseudusta väärää kuvaa sosiaalisen median kautta.

Haluan vain tuoda esille, että se on ihan normaalia arkea, mitä me täällä elämme. Jokaisella, joka täällä asuu, pitää olla ihan samalla tavalla mahdollisuudet pärjätä elämässä kuin muualle Suomeen syntyneellä. Että näilläkin alueilla on omat valttinsa ja vahvuutensa, joita voimme hyödyntää koko Suomen kilpailukyvyn lähteenä.

 

Selvityshenkilön tehtävässä saan selvittää mahdollisuuksia lisätä etä- ja joustotyötä.

Voitaisiinko esimerkiksi ELY-keskusten tai TE-toimistojen toimipisteitä hyödyntää laajemmin selvityksen kohteena olevien organisaatioiden henkilöstön työskentelytiloina? 

Voitaisiinko valtion ja kuntien sopimuksin avittaa organisaatioiden läsnäoloa alueilla tai monipaikkaista työskentelyä? Miten monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta voitaisiin edistää hallinnonalojen välisenä yhteistyönä?

Käytännössä tämä kaikki voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jatkossa olisi mahdollista hakeutua pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan avoimeen valtion virkaan mistä päin Suomea tahansa ja tehdä työ paikkariippumattomasti.

Kaupungistuminen on vääjäämätön kehityskulku. Eikö paikkariippumaton työ ole riski? Riski, että ihmiset valitsevatkin kaupungin, jos saavat valita vapaasti?

Juuri vapaus on se, miksi minä valitsen maaseudun. Maaseudulla saan elää elävässä luontosuhteessa. Se sopii minulle.

Muutin kotikaupunkiini Kuhmoon vuoden 2018 alussa. Kotiutuminen ei ole asia, joka tapahtuu hetkessä. On tärkeä ymmärtää, että voimme erilaisin toimin edistää kotiutumista.

Paikkariippumaton työ antaa kunnille ja alueille mahdollisuuden kilpailla asukkaista. Uskon, että ne alueet pärjäävät, jotka ovat avoimia ja kykenevät ottamaan uudet asukkaat vastaan ja luomaan lisäarvoa asumiseen, arkeen ja elämiseen. Pehmeät veto- ja pitovoimatekijät korostuvat.

Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.

Paikkariippumaton työ voi luoda mahdollisuuksia palata takaisin kotiseudulle.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koska luit viimeksi kokonaisen kirjan?

Unohdetut ihmiset ja heidän elinympäristönsä heräävät eloon, ikuisuus palaa

Lastaan nukuttaneet vanhemmat toivat mieleen muistoja – ja herättivät aivan yllättävän tunteen