Vieraskolumnit

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun uutta puhtia

Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!

Uuden hallitusohjelman kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat herättäneet paljon julkista keskustelua.

Hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt, että hallitus kiinnittää historiallisella tavalla huomiota myös luonnon tilan parantamiseen ja monimuotoisuuteen.

Maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskato on yhtä suuri uhka maailman tulevaisuudelle kuin ilmastonmuutos – ja lisäksi nämä vahvistavat toinen toistaan.

Suomen eliölajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä jopa puolet on uhanalaisia. Luonnon kehityksen suunta käännetään hallituksen isoilla panostuksilla luonnonsuojeluun – monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Uhanalaisuusarvioinneissa kiinnitetään huomiota erityisesti vaarantuneisiin, uhanalaisiin ja häviämisvaarassa oleviin lajeihin ja luontotyyppeihin.

Näiden tilannetta on pakko parantaa, mutta lisäksi tarvitaan toimia talousmetsissä, joissa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuutta on lisättävä.

Monimuotoisuutta voidaan tukea myös vaikkapa tienpientareilla suosimalla ketokasveja ja kaupunkien puistoissa jättämällä nurmikoille niittykasvinurkkauksia. Perhoset ja muut pölyttäjät kiittävät!

Suojelualueiden lisääminen ja herkkien elinympäristöjen ennallistaminen tarjoavat elinmahdollisuuksia uhanalaistuneille lajeille. Metsiensuojelun Metso-ohjelmaa vauhditetaan, jotta sen tavoitteet saavutetaan 2025.

Samanaikaisesti lisätään arvokkaiden suoluontokohteiden suojelua. Suojelualueiden määrä ja pinta-ala lisääntyvät siis tuntuvasti tulevaisuudessa.

Tämän lisäksi ympäristöministeriössä valmistellaan paraikaa heikentyneiden elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelmaa.

Kymmenvuotisella ohjelmalla ennallistetaan suoluontoa, kunnostetaan lintuvesiä ja -kosteikkoja, raivataan umpeenkasvaneita perinneympäristöjä, parannetaan ranta- ja vesiluonnon tilaa ja lisätään eliölajien suojelua. Näillä toimilla saadaan uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä vahvistettua.

Myös Metsähallituksen Luontopalveluiden resursseja lisätään tuntuvasti ennallistamis- ja kunnostustoimien toteuttamiseksi suojelualueilla ja kansallispuistoissa.

Samalla vähennetään kansallispuistojen retkeilyrakenteiden korjausvelkaa, jotta pitkospuut, laavut, polut ja nuotiopaikat saadaan kuntoon.

On tärkeää, että suosittujen kansallispuistojen peruspalvelut ovat kunnossa ja ihmisten kulkua ohjataan niin, että herkkä luonto kuluu mahdollisimman vähän.

Monimuotoisuuden vahvistamisessa huomiota kiinnitetään myös vaelluskalojen elinolojen parantamiseen: vaellusesteiden purkua ja luonnonmukaisten kalateiden rakentamista tuetaan. Haitallisten vieraslajien torjuntaa tehostetaan – vieraslajit ovat iso uhka monimuotoisuudelle.

Luonnonsuojeluun ohjatut rahat poikivat myös työtä kasvukeskusten ulkopuolelle ja lisääntyviä mahdollisuuksia luontomatkailulle.

Suomen luonto, sen puhtaus ja hiljaisuus ovat vahvoja vetovoimatekijöitä ulkomaisille matkailijoille. Myös suomalaisten luontomatkailu on nousukiidossa hyvinvointi- ja terveysvaikutustensa ja ilmastoystävällisyytensä vuoksi.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja ympäristö- ja ilmastoministeri.

Luonnonsuojeluun ohjatut rahat poikivat työtä kasvukeskusten ulkopuolelle.
Lue lisää