Vieraskolumnit

Ennennäkemättömät metsätuhot

Keski-Euroopan puumarkkinat ovat sekaisin. Viime talvien lumi- ja myrskytuhot yhdistettynä lämpimiin kesiin ja villiintyneisiin kaarnakuoriaiskantoihin ovat kasvattaneet vahingoittuneen kuusiraakapuun tarjontaa yli tarpeen.

Kuolevaa puuta on metsissä niin paljon, että sen korjuu jatkuu vuosia. Pohjolaan kantautuva viesti on, että metsätuhojen laajuus on ennennäkemätön ja seuraukset tuntuvat pitkään.

Esimerkiksi Tšekeissä ennakoidaan vuoden 2019 tuhopuuta olevan noin 30 miljoonaa kuutiota, lähes kaksinkertaisesti keskimääräisiin vuotuisiin hakkuihin verrattuna.

Määrä vastaa tukkipuun hakkuita Suomessa vuonna 2018. Pelkästään viime vuonna syntyneiden kaarnakuoriaistuhojen arvioidaan tehneen tšekkiläisten metsänomistajien lompakkoon noin 800 miljoonan euron loven, johon toivotaan tuhokorvauksia valtiolta.

Keväällä julkaistun Euroopan Metsäinstituutin selvityksen mukaan yksi tärkeä syy massiivisille kaarnakuoriaistuhoille on kuusen yleistyminen Keski-Euroopassa.

Hyvien kasvuominaisuuksien ja vahvan kysynnän ansiosta kuusen suosio on kasvanut, ja sitä on istutettu myös sopimattomille kasvupaikoille. Näin on syntynyt yksipuolista, stressitekijöille, kuten kuivuudelle, haavoittuvaista puustoa, joka on kaarnakuoriaisten mieleen.

On epätodennäköistä, että Keski-Euroopassa koetut metsätuhot toteutuisivat Suomessa samassa mittakaavassa. Tähän vaikuttavat muun muassa metsänhoidolliset erot (Suomessa puuston keskitilavuudet ovat pienemmät), puun kasvava kysyntä, hyvä tieverkosto ja toimivat viestintäkanavat metsänomistajiin päin.

On silti odotettavissa, että metsätuhot Suomessa lisääntyvät. Varautuminen on jo alkanut, sillä metsätuhoja koskevaa lainsäädäntöä arvioidaan uudelleen paraikaa.

Lisäksi varautumista tukisi esimerkiksi panostaminen seurantajärjestelmiin, sillä nopea reagointi on tuhojen rajaamisessa tärkeää.

Euroopan metsäinstituutin raportti korostaa myös metsän puulajisuhteiden, ikärakenteen ja eri maankäyttömuotojen vaihtelevuuden ja monipuolisuuden merkitystä – tuhohyönteisten on helppo levitä laajoilla, puustoltaan yhtenäisillä alueilla.

Luonnonvarakeskuksen mittaamiin koealoihin perustuen 30 prosentilla suomalaisesta metsämaasta kasvaa vain yhtä puulajia. Puuston yksipuolisuus on yksi tuhoille altistava tekijä, joka kannattaa muistaa metsänuudistuksessa ja taimikonhoidossa.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäekonomisti.
30 prosentilla suomalaisesta metsämaasta kasvaa vain yhtä puulajia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsänomistajien syyttely vie ilmastokeskustelua väärään suuntaan

Vesilahdella valkohäntäpeurat aiheuttavat suuria taimikkotuhoja

Kestävän kehitykset tavoitteet eivät täyty ilman yksityistä rahaa