Maanviljelijöitä ei saa ilmastosyyllistää - Vieraskolumni - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Maanviljelijöitä ei saa ilmastosyyllistää

Seison helsinkiläisen kahvilan jonossa. Asiakas valitsee vegaanisen ruuan ja kysyy, saako myös juoman vegaanisena. Tokihan sen saa. ”Otatko siihen kaura-, soija- vai kookosmaidon.” Kookosmaidon vastaa asiakas. Seison kassalla ihmeissäni. Tätä en olisi arvannut.

Ruoka politisoitui vahvasti 2000-luvun alussa. Minäkin olin vaatimassa reilun kaupan tuotteita ja kotimaista lähiruokaa opiskelijaravintoloihin. Kasvisruokaa oli ravintoloissa tarjolla, mutta pääosin se oli soijaa.

Nyt juuri kukaan ei enää puhu luomusta tai ruuan kestävän kehityksen mukaisista vaateista. Kuitenkin tarvitsemme ilmastonmuutoksen hillinnässä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka huomioivat ympäristön, sosiaalisen vastuun ja talouden. Ilmastolähtöinen viestintä on luonut ilmapiirin, jossa suomalainen maanviljelijä kuvataan ongelman aiheuttajana ja päästölähteenä.

Suomalaisiin maanviljelijöihin ja kotimaiseen naudanlihan- ja maidontuotantoon kohdistuvan aktiivisen ja kärjekkään syyllistämisen pitää loppua. Vastikään uutisoitiinkin, että suomalaisessa keskustelussa maidon ja naudanlihan ilmastopäätöihin on sekoittunut kansainvälisen tuotannon ongelmat.

Ymmärrän, että ihmiset haluavat tehdä tekoja, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Ruoka on asia, jota tarvitsemme joka päivä. Teemme ruuan suhteen valintoja aina: hinnan, maun, alkuperän tai sitten ideologisin perustein. Ruuasta on tullut yksi oman yksilöllisyyden rakennuspilari ja identiteettipolitiikan väline. Myös poliitikot haluavat määritellä mitä verovaroin julkisessa ruokapalvelussa syödään.

Tärkeimpänä periaatteena pidän sitä, että jokaisella meillä on oikeus tietää ruuan alkuperä, jotta voimme tehdä valintoja. On käsittämätöntä, että syömme "tietämättämme" ulkomaalaista lihaa, kalaa ja maitotuotteita ravintoloissa vaikka emme koskaan ostaisi niitä kaupasta. Samaa toivoisin vegaanisille ruuille. Laitetaan reilusti esille, mikä on kasvisten alkuperä.

Kasvipohjaisten kotimaisten elintarvikkeiden tulo lautasille on hyvä asia. Pidän hyvänä sitä, että pikaruokaketjuissa on tarjolla kotimainen kasvisvaihtoehto. Lihan suhteen meidän tuleekin pyrkiä kohtuullisuuteen. Lihan kokonaiskulutusta voidaan pienentää ja syödä enemmän laadukkaampaa kotimaista lihaa.

Julkinen ruokahuolto on tehnyt monissa Suomen kunnissa hienoa työtä luomalla reseptejä, jotka huomioivat kaikki kestävän kehityksen periaatteet. Ilmastopahan riisin korvaaminen perunalla ja ohralla julkisessa ruokapalvelussa on yksi tärkeimmistä toimista. Myös sesonginmukaisuutta tulee suosia, koska se lisää merkittävästi lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Lisäksi tulee vähentää ruokahävikkiä.

Suomalaisen perinteisen ruuan tuunaaminen tähän päivään on nopea tie vähentää ruuan ilmastovaikutuksia. Ohrapuuro, marjapuurot, talkkuna ja helmipuuro ovat perinteisiä puuroja, joita on syöty iät ja ajat. Kouluruokana ohrapuuro on lasten suosikki. Lounasruuaksi sopivat myös kaikenlaiset keitot, joissa on mahdollisuus hyödyntää juureksia ja herneitä. Kotimaisen järvikalan jalostamista ja käyttöä tulee ehdottomasti lisätä.

Olen oppinut elämässä sen, että helpompi on vaikuttaa niihin asioihin, jotka ovat meitä lähellä. Suomalainen maanviljelijä asuu Suomessa, maksaa tänne veronsa ja hänen maatilansa voi toimia alustana kaikenlaisille innovaatioille kotimaisista biopolttoaineista laadukkaaseen ruokaan ja juomaan. Toiminta työllistää ihmisiä elintarvikesektorilla ja kotimainen ruoka on myös matkailun vetovoimatekijä. Laadukkaat elintarvikkeet luovat hyvinvointia kuluttajille. Meillä on kaikki edellytykset olla kestävän kehityksen mukaisen maatalousosaamisen viejä.

Suomalainen maanviljelijä ei todellakaan ole mikään ilmastopahis vaan sankari. Ja minä olen ylpeydellä sankareiden jälkeläinen.

Jokaisella meillä on oikeus tietää ruuan alkuperä, jotta voimme tehdä valintoja.
Lue lisää

Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Retkelle lähimpään metsään!

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta

Ruoka on olennainen osa huoltovarmuutta