Vieraskolumnit

Kuuntele kolumni Simo Rallin lukemana: Närpiön ihme

Närpiössä saa Suomen väestö­ennusteella pyyhkiä takamusta. Kaupunki on saanut aikaan positiivisen oravanpyörän.

Väestönkehitysennuste tulevaisuudelle pärähti maailmaan reilu viikko sitten. Kieltämättä se sai pientä ahdistuksen tunnetta sydänalaan. Ennusteiden mukaan maaseutu tyhjenee ja vanhentuu. Ei auta mikään. Vai auttaako?

Ennusteet ovat ennusteita. Ei kukaan tiennyt vielä kymmenen vuotta sitten, että suomalaiset eivät halua tehdä enää lapsia.

Mitäpä jos ennusteet muuttuvat? Mitä jos tulevat sukupolvet arvostavatkin luontoa, elämän leppoisuutta, kauneutta ja ympäristöystävällisyyttä? Haluavat tehdä lapsia aivan kuten suuret ikäpolvet aikanaan? Jos etätyötä pystyisikin oikeasti tekemään mistä vaan?

Minusta maailma muuttuu ja nykyinen ennuste ei ole tae tulevasta. Nyt pitää vain tehdä nopeasti oikeita asioita ja olla rohkea.

Olen aina ihmetellyt naapuripitäjääni Närpiötä. Asun viidentoista kilometrin päässä sen keskustasta. Täytyy sanoa, että Närpiössä ei ole vaivuttu väestösynkkyyteen, eikä keskuskadulla tule vastaan tappiomielialaa.

Uusia kerrostaloja rakennetaan, uusi hotelli avautui juuri, käytännössä koko keskusta on uusiutunut kymmenessä vuodessa. Alueella on kattavat palvelut ja kyläkoulut toimivat, eikä haja-asutusalueella tyhjiä torppia näy.

Asukkaita on reilut yhdeksän tuhatta eikä se näytä väestöennusteen mukaan edes laskevan. Närpiössä on ennusteen mukaan asukkaita vuonna 2040 sama reilut 9 000 asukasta.

Minun asuinkunnastani häviää ennusteen mukaan samassa ajassa 1 500 asukasta. Mitä hemmettiä muuttuu tuossa viidessätoista kilometrissä? Miksi Närpiö pärjää, mutta Teuva ei?

Jo 1980-luvulla Närpiö teki ensimmäiset oikeat ratkaisut. Se otti silloin kiintiöpakolaisia Vietnamista ja sai kotoutettua heidät kaupunkiin. Kun joku kotoutuu johonkin ja viihtyy, pyytää hän helposti sukuaan ja tuttaviaan muuttamaan paikkakunnalle.

Näin on käynyt Närpiössä. Maahanmuuttajien uudet sukupolvet ovat ostaneet taloja kyliltä ja muuttaneet perheineen niihin. Lasten määrä on lisääntynyt ja kyläkoulut on voitu säilyttää. Kansainvälinen, yhä uusia asukkaita houkutteleva idylli on valmis.

Närpiöläiset ovat myös hyvin itseriittoisia, asian positiivisessa mielessä. He haluavat ostaa kotikunnastaan. Oli tavara mikä tahansa, se yritetään saada Närpiöstä. Siksi palvelut ovat erinomaiset, ja se houkuttaa ostoksille myös naapurikuntalaisia.

Myös firmat perustetaan kotikaupunkiin. Koska on palveluita ja perusasiat ovat kunnossa, tuo se yhä lisää väkeä ja luo lisää työpaikkoja.

Närpiö on saanut aikaan positiivisen oravanpyörän omavaraisuudellaan, yrittävällä yhteishengellään ja ottamalla auliisti maahanmuuttajia kaupunkiinsa. Tuo pyörä pyörii komeasti. Täällä saa Suomen väestö­ennusteella tosiaankin pyyhkiä takamusta.

Närpiöläiset ovat suurelta osin ruotsinkielisiä, rannikon ruotsalaisia. Mutta ei pelkkä ruotsinkielisyys voi olla syynä kaupungin menestykseen. Se, että ollaan oma kielellinen ryhmä, auttaa varmasti ryhmähengen luomisessa.

Sanotaan että ne on niitä rikkaita rantahurreja. Varmasti ovatkin, kun ovat pitäneet yhtä vuosisatoja ja kehittäneet omaa hyvää ja kaupunkia ostamalla omasta ja tekemällä myös rohkeita ratkaisuja.

Mikä meitä kantasuomalaisia vaivaa? Miksi vaivumme ja vain odotamme?

Maamme yrittäjät alkavat olla virolaisia, turkkilaisia tai romaneja. Heissä on vielä munaa koittaa siipiään eikä jäädä väestöennusteiden rusentamana odottamaan oman kuntansa kuoliniskua.

Ja pikku vinkkinä kaikille kunnanisille ja etenkin kuntalaisille: Närpiöstä ja närpiöläisistä olisi hyvä ottaa mallia!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kuuntele kolumni Simo Rallin kertomana: Koko kansan kirkko

Kuuntele kolumni Rallin kertomana: Syksy pimenee televisiossa

"Närpiöläiset ovat hyvin itseriittoisia, asian positiivisessa mielessä. Siellä väestöennusteella saa pyyhkiä takamusta", toteaa Simo Ralli