LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Vieraskolumnit

Koska luit viimeksi kokonaisen kirjan?

Mielemme ja psyykemme tarvitsevat hidasta, paneutuvaa lukemista.

”Kyllä nyt meni maku Vesa-Matti Loiriin! Jari Tervoa en ole koskaan sietänyt, joten en koske kirjaan pitkällä tikullakaan.”

Loiri-kirja nostatti tänä syksynä monen päivän kohun, vaikkei sitä ollut ehtinyt lukea kuin kenties muutama toimittaja, jotka revittivät lehtien palstoille eläväisen miehen petipuuhat. Kirjan 719 sivua pitävät todellisuudessa sisällään valtavan kappaleen suomalaista kulttuurielämää Mikko Niskasesta Spede Pasaseen ja Lenita Airistosta Hannele Lauriin.

Kohu kertoo mielestäni paljon paitsi uusmoralistisesta ajastamme myös tavastamme suhtautua kirjoihin ja kirjallisuuteen. Kirjoista poimitaan hätkähdyttäviä kohtauksia, järkyttäviä tarinoita ja ennakkoasenteitamme tukevia pätkiä. Ne palkitsevat tunteiden pikavoittoja hakevaa mieltämme. Facebook ja Twitter suorastaan ruokkivat psyykeämme kauhistelulla ja pikatuomioilla.

Mutta eihän ihmisen elämä voi millään mahtua yhteen somepäivitykseen.

Amerikkalainen neurotieteilijä Maryanne Wolf on ilmaissut huolensa nykyihmisen muuttuneesta tavasta lukea. Niin & näin -lehti (1/2019) julkaisi Wolfin Guardianiin kirjoittamasta artikkelista suomennoksen, jossa hän sanoo silmäilevän lukutavan mullistavan yhteiskuntamme.

Silmäillessä lukija selailee tekstiä ja tunnistaa avainsanoja. Kun aivot lukevat selaillen, pitkäjänteiselle lukemiselle jää vähemmän aikaa. Lukija ei ennätä käsittää monimutkaista tekstiä, ymmärtää toisen tunteita, havaita kauneutta tai muodostaa omia ajatuksiaan lukemastaan tekstistä.

Tietoyhteiskunta suosii tällaista lukemisen tapaa; emme millään ehtisikään lukea perusteellisesti kaikkea informaatiota, jota selviytyminen etenkin opiskelussa ja työssä meiltä vaatii.

Tekstiä silmäillessä ihmisen lukemiseen erikoistunut hermoverkosto ei valitettavasti pysty kehittymään alku­peräiseen tarkoitukseensa. Wolfin mukaan juuri lukevien aivojen hermoverkko auttaa meitä sisäistämään uutta tietoa, muodostamaan johtopäätöksiä ja ottamaan huomioon toisia näkökulmia ja tuottamaan oivalluksia. Eräiden tutkimusten mukaan paperisen kirjan lukeminen tukee yksityiskohtien ja tarinan aikajärjestyksen muistamista paremmin kuin sähköiseltä lukulaitteelta lukeminen.

Kokonaisen kirjan lukeminen alkaa olla monelle meistä jo työlästä – itsekin olen tämän huomannut. Eivät silti vain aivomme, vaan myös mielemme ja psyykemme tarvitsevat hidasta, paneutuvaa lukemista.

Opimme ja ymmärrämme muita ihmisiä vasta kun olemme kuulleet heidän versionsa omasta elämästään. Ei anneta tuota tulkinnan valtaa kenellekään muulle!

Ulla Järvi on halikkolainen tiedetoimittaja ja viestinnäntutkija.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lisää yhteistyötä luontomatkailuun

Kalastajien kokemukset mukaan ilmastotieteeseen

Lehmän uusi rooli