LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Vieraskolumnit

Vähentääkö ruokakaupan alennuslaputus oikeasti hävikkiä?

Kauppa myy tuotteita, joiden parasta ennen -aika lähenee, -30 ja -50 prosentin alennuslaputuksella, illan viimeisenä tuntina kaikki -60 prosentin alennuksella.

Suomessa ruokahävikki on Luken arvioiden mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Se kattaa koko ruokaketjun eli alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan, ravintolat ja kotitaloudet.

Hävikki syntyy eri lailla ketjun eri vaiheissa. Kaikkea otettua ruokaa ei syödä tai kotikeittiössä nyrpistetään tuotteelle nenää heti, kun päiväysvuorokausi ylittyy.

Kotitaloudet ovatkin ruokahävikin suurin syntipukki. Lähes kolmannes ruokahävikistä syntyy kotikeittiöissä eli vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa, siis 20–25 kiloa henkeä kohti.

Viidennes ruokahävikistä syntyy laitoksissa, ravintoloissa, henkilöstöruokaloissa ja vastaavissa, sekä saman verran myös alan teollisuudessa. Kaupan hävikin osuus on vajaa viidennes ja alkutuotannon reilu kymmenesosa.

Varsinaisella 400–500 miljoonan kilon ruokahävikillä kuormitetaan ympäristöä täysin tarpeettomasti. Lisäksi sen tuottamisen, kuljettamisen ja palvelun eli koko ketjun tuoma arvonlisä menee hukkaan.

Maataloudelle ruokahävikki on kaksipiippuinen juttu. Hävikkihän tarkoittaa kulutuksen ylittävää ruokaa, joka voidaan heittää pois nälän jo tultua torjutuksi ja jota ei siten olisi tarvinnut ostaa eikä tuottaa.

Kuitenkin myös hävikkiin päätyvistä ruuan raaka-aineista maksetaan tuottajille normaali hinta, joka hävikin painuessa nollaan jäisi saamatta. Otetaan esimerkiksi Vaasan Ruispalat -leipä.

Yrityksen mukaan vuosittain heitetään roskiin 70 miljoonaa Ruispalan palaa, mikä viljelyalaksi muutettuna vastaa 650 hehtaaria ruista. Hävikin nollautuessa ruista siis tarvittaisiin tämän verran vähemmän, ja saman verran menetettäisiin rukiin myyntituloja.

Kauppa ja ravintola-ala ovatkin lähteneet taistoon ruokahävikin torjumiseksi. Esimerkiksi ravintoloiden hävikkiruokaa voi ostaa useallakin eri sovelluksella, ja näiden suosio kasvaa.

Kauppa myy tuotteita, joiden parasta ennen -aika lähenee, -30 ja -50 prosentin alennuslaputuksella, illan viimeisenä tuntina kaikki -60 prosentin alennuksella.

Laputus onkin vähentänyt kauppojen ruokahävikkiä. Toki samalla päiväystuotteiden lahjoittaminen kaupoista kolmannelle sektorille ja edelleen vähävaraisille jaettavaksi on vähentynyt.

Laputus on kuluttajalle erinomainen asia, koska se mahdollistaa täysin kurantin ruuan ostamisen puoli-ilmaiseksi. Yksinhuoltajille tai vähävaraisille tällä voi olla isokin taloudellinen merkitys.

Mutta miten kuluttajat suhtautuvat tämän puoli-ilmaisen ruuan hävittämiseen. Havahduin itsekin ajatukseen, että ”laitanpa tämän leivänkantturan roskiin, kun sen sai niin halvalla”. En kuitenkaan laittanut, se alennusbroilerikin meni pannulle saman tien.

Jäin silti pohtimaan, onko kuluttajalle laputetun ruuan hävittämisen kynnys alempi kuin normaalihintaisessa ruuassa. Entä pysyykö kaupan ruokahävikkimäärä itse asiassa ennallaan: se vain siirtyy kaupalta laputtamalla kuluttajan toteuttamaksi.

Kirjoittaja Arto Takalampi on pitkän linjan maataloustoimittaja

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravitsemustutkija panisi ensimmäisenä hävikin kuriin – nelihenkinen suomalaisperhe heittää pois sata kiloa vuodessa

Tuottajan euro kertyy pisaroista

Ruokajärjestelmät murroksessa – muutos edessä