LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Vieraskolumnit

Viheliäinen kertolasku

Väestönkasvun ja ilmastokriisin suhde herättää tunteita. Usein ihmiset jakautuvat kahteen vastakkaiseen leiriin.

Ensimmäisen mukaan väestönkasvu on ilmastokriisin vaiettu taustasyy, toisessa syytetään ensisijaisesti ylikulutusta. Kutsutaan näitä ryhmiä yksinkertaistaen väestö- ja kulutusleireiksi.

Molemmat ovat osin oikeassa – mutta osin eri syistä kuin itse ehkä ajattelevat.

Kulutusleiri on oikeassa siinä, että köyhissä maissa päästöt asukasta kohti ovat vain murto-osa rikkaiden maiden tasosta.

Keskiverto suomalainen kuormittaa ilmastoa yhtä paljon kuin vaikkapa 21 burundilaista.

Väestöleiri taas on oikeassa siinä, että kiivaasta väestönkasvusta kertyy pienilläkin asukaskohtaisilla päästöillä suuri ilmastotaakka.

Saharan eteläpuoleisen Afrikan vuotuinen väestönlisäys merkitsee nykypäästöillä yhtä suurta lisäkuormitusta kuin koko Slovakia tuottaa päästöjä vuodessa. Se on aika paljon tilanteessa, jossa maailman päästöjä pitää päinvastoin vähentää paljon ja nopeasti.

Mutta sitten tilanne muuttuukin mutkikkaammaksi.

Kulutusleiri sivuuttaa usein päästöjen nopean kasvun köyhissä maissa. Vaikka afrikkalaisten hiilijalanjälki on nykyään pieni, se tuskin on sitä enää tulevaisuudessa.

Köyhien maiden päästöt kasvavat siitä ymmärrettävästä syystä, että ihmisillä on oikeus nousta kurjuudesta ja puutteesta.

Usein unohdetaan myös kasvun kertautuminen. Jos ihminen saa neljä lasta, joista kaikki saavat edelleen neljä lasta, ikäluokan koko karkeasti tuplaantuu joka sukupolvessa.

Yksin Nigerian väkiluku voikin kasvaa tällä vuosisadalla enemmän kuin Euroopan unionissa on asukkaita yhteensä.

Väestöleiri taas osoittaa syyttävällä sormella osin väärää kohdetta. Väestönkasvu tosiaan lisää ilmaston kuormitusta, mutta ennen kaikkea monissa rikkaissa maissa.

Yhdysvaltain väestö kasvaa syntyvyyden takia noin miljoonalla ihmisellä joka vuosi. Maan korkean päästötason takia se vastaa suunnilleen puolta jättimäisen Intian kasvusta liki 15 miljoonalla ihmisellä vuodessa.

Niin kauan kuin vain pieni joukko ihmisiä kuluttaa paljon tai iso joukko ihmisiä kuluttaa vain vähän, kokonaisvaikutus jää maltilliseksi.

Sen sijaan kiivaasti kasvava väestö yhdistettynä holtittomaan kulutukseen on ilmaston kannalta viheliäinen kertolasku.

Väestönkasvu on siis todellinen ongelma ilmaston kannalta. Köyhissä maissa se on kuitenkin ongelma ennen kaikkea ihmisten itsensä kannalta. Kiivas väestönkasvu uhkaa jarruttaa kehitystä ja lukita miljoonat ihmiset köyhyyteen.

Onneksi ratkaisut tiedetään. Tyttöjen koulutus, ehkäisy ja naisten oikeudet auttavat köyhien maiden perheitä päätymään maltillisempaan lapsilukuun.

Väestönkasvusta huolestuneiden kannattaakin vaatia reipasta lisäystä Suomen kehitysyhteistyövaroihin.

Suomi voi auttaa myös maissa, joiden kasvu kuormittaa ilmastoa ylikulutuksen takia erityisen paljon.

Sosiaaliset innovaatiomme neuvolapalveluista ilmaiseen ehkäisyyn ja seksuaalikasvatukseen ovat vientituotteita, joista olisi iso apu paitsi ilmastolle myös perheille.

Tehokkainta on, jos ratkaisut ylikulutuksen ja väestönkasvun hillitsemiseksi otetaan käyttöön yhtä aikaa. Silloin kertolaskun tulos kääntyy tulevaisuutemme kannalta paremmaksi.

Kirjoittaja on Sitran johtaja.

Väestönkasvusta huolestuneiden kannattaa vaatia reipasta lisäystä kehitysyhteistyövaroihin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Taas uusia lukuja hiilinielusta?

Maatalousmuseo Sarka valitsi seuraavaksi teemaksi sään – näyttelyssä voi testata kuinka pärjäisi katovuosien viljelijänä