LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Vieraskolumnit

Vähemmän päästöjä, enemmän kannattavuutta

Pidän ruuanlaitosta. Laitan kalaa, lihaa ja kasviksia. Valitsen raaka-aineiksi kotimaisia ja mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita aina, kun niitä on saatavilla. Kiitos EU-säätelyn, tuotteiden alkuperämerkinnät ovat entistä tarkempia.

Vuosien varrella kasvisten osuus kokkauksissani on kasvanut. Tänä kesänä havahduin siihen, että grillissämme pihvit olivat vähentyneet ja rinnalle oli tullut tuplamäärä erilaisia kasviksia. Se on tyttäreni ansiota.

En usko kieltoihin ja holhoukseen. Kyllä lihaa saa edelleen syödä ja maitoa juoda, mutta kasvisten osuutta ruokavaliossa kannattaa lisätä niin terveyden, hyvinvoinnin, kukkaron kuin ilmastonkin takia.

Uskon, että suuri osa suomalaisista tietää tämän, mutta arjen kiireessä on helpompaa tarttua tuttuun jauhelihapakettiin kuin alkaa väkräämään ruokia vähemmän tutuista aineksista.

Siksi on hyvä, että nykyään on tarjolla käteviä, kotimaisia kasviproteiinituotteita, joilla on helppo korvata esimerkiksi jauheliha päivittäisessä ruuanlaitossa.

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuluttajien asenteiden muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että kotimaiset elintarvikeyritykset ovat asettaneet päästövähennystavoitteita ja luoneet ohjelmia niihin pääsemiseksi.

Kuluttajien valinnoilla on merkitystä ilmastokriisin ratkaisussa, mutta isot, järjestelmätason muutokset tehdään kuitenkin energiantuotannossa, tukijärjestelmässä ja tiloilla.

Mitkä ovat parhaimmat tavat vähentää päästöjä järjestelmätasolla?

Meidän tulisi vastata tähän kysymykseen ja lopettaa keskustelu siitä, saavatko suomalaiset enää ollenkaan syödä lihaa tai juoda maitoa. Syyllistäminen ja pelottelu eivät edistä itse asiaa eli päästöjen vähentämistä.

Suomalaiset maataloustuottajat ovat vastuullisia toimijoita ja hyvin tietoisia siitä, että maatalouden päästöjä ja ympäristökuormitusta on vähennettävä.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi Helsingin Sanomissa viikonloppuna, että ”päästöjen vähentäminen on maatalouden elinkelpoisuuden edellytys” ja ”yksittäisen tilankin kannalta parasta riskienhallintaa”.

Suomalaisilla tiloilla tehdään jo nyt paljon työtä sen, että päästöjä ja ympäristökuormitusta saataisiin vähennettyä. Päästöjen vähentäminen voi tarkoittaa myös rahallisia säästöjä.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin omaa maataloustuotantoa. Meillä tuotetaan maailman parasta ruokaa. Se on puhdasta, terveellistä ja turvallista. Kun syömme kotimaista ruokaa, tiedämme, mistä ruoka on peräisin, kuka se on tuottanut ja millaisilla menetelmillä.

Maatalous tulee nähdä osana ilmastokriisin ratkaisua, ei osana ongelmaa. Tarvitsemme EU-tason muutoksia, jotka kannustavat uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja vähähiilisempään tuotantoon.

Suomalaisen maataloustuotannon perusongelma on kuitenkin kannattavuus. Uusia investointeja on mahdotonta tehdä, jos tulevaisuuden näkymät ovat heikot.

Suomalaiselle ruualle on saatava parempi hinta. Sitä ei ratkaista lisätuilla. Olen aiemminkin tällä palstalla kirjoittanut, että ratkaisu löytyy ruuan arvon ja arvostuksen lisäämisestä sekä viennistä.

On hienoa, että nykyään julkiset ruokapalvelut voivat halutessaan kilpailuttaa laatu edellä eli suosia suomalaista. Sen mahdollistaa edellisen hallituksen uusima hankintalaki. Kotimarkkinoihin keskittyminen ei kuitenkaan riitä.

Tarvitsemme elintarvikevientiin panostamista ja uusien markkinoiden aktiivista hakemista. Meillä on maailman puhtain vesi, maaperä ja vastuulliset tuottajat. Suomalaisilla tuotteilla on erinomaiset mahdollisuudet pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.

Maatalous tulee nähdä osana ilmastokriisin ratkaisua, ei osana ongelmaa.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Soijaa kaukaa vai lihaa läheltä?

Sopiiko vegaaniruokavalio lapselle? Ravitsemusprofessori vastaa

Taas uusia lukuja hiilinielusta?