Vieraskolumnit

Kohti kestävämpää metsäpolitiikkaa

Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.

Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.

Suomi on metsäinen maa - pinta-alastamme noin 70 prosenttia on metsää. Metsät ovat myös tuottaneet huomattavan osan nykyisestä vauraudestamme. Metsäteollisuuden ja metsien rooli on edelleen hyvin vahva taloudessamme ja viennissämme. Ilmastonmuutoksen uhkaan herääminen on saanut meidät pohtimaan metsiämme myös uudesta näkökulmasta: metsät ovat tärkeä tekijä pyrkiessämme hiilineutraaliuteen jo 15 vuoden päästä.

Kasvaessaan metsät sitovat ilmakehästä hiiltä, josta valtaosa varastoituu metsän maaperään. Mitä enemmän hiiltä saadaan sitoutumaan metsiin, sitä parempi ilmastolle. Metsillä on kiistatta suurin osuus nieluistamme. Metsissä tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta niiden kykyyn sitoa hiiltä ja siten hiilinieluumme.

Huomio on kiinnitettävä siihen, miten varmistamme metsien hiilinielujen kasvun niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Viime vuosina hiilinielumme koko on pienentynyt ja nykyisillä hakkuumäärillä hiilinielun pysyvään kasvuun päästään vasta parin vuosikymmenen päästä.

Puuta käytettäessä osa sitoutuneesta hiilestä siirtyy tuotteisiin. Kuitenkin tuotteiden sisältämä hiili voi vapautua takaisin ilmakehään varsin nopeasti esimerkiksi polttamisen tai tuotteiden lyhyen käyttöiän seurauksena.

Metsäteollisuuden tuotteiden jalostusasteen nostamisesta on puhuttu pitkään. On kaikkien etu, että hitaasti kasvavasta pohjoisesta puusta tehtäisiin pitkälle jalostettuja, arvokkaita tuotteita, joissa hiili säilyy pitkään. Myös kuitupuusta tulisi tehdä tuotteita, joiden kilohinta olisi nykyistä korkeampi.

Alalla on paljon tutkimusta ja lupaavia innovaatioita, mutta varsinaista läpimurtoa ei valitettavasti ole tapahtunut. Metsäteollisuuden päätuote on edelleen sellu ja suunnittelupöydillä on lukuisia uusia sellutehtaita. On vaikea nähdä, miten nämä voitaisiin kestävästi yhdistää olemassaoleviin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin.

Noin kolmannes Suomen metsäpinta-alasta on Metsähallituksen eli valtion omistuksessa. Tätä voidaan hyvin kutsua kansallisomaisuudeksemme. Myös valtaosa suojelualueista ja kaikki kansallispuistomme kuuluvat Metsähallituksen Luontopalveluiden hallintaan.

Rinteen hallituksen ohjelmassa Metsähallituksen rooli nähdään uudella tavalla. Valtion pitää olla esimerkillinen myös metsänomistajana ja metsätaloustoimijana. Metsähallitus voi olla edelläkävijänä uusien toimintatapojen soveltamisessa, joissa huomioidaan niin nieluihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin talouteen liittyvät tavoitteet.

Avainasemassa tässä voi olla jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuuden lisääminen.

Jatkuva kasvatus tarjoaa paremmat eväät monimuotoisuuden ja nielujen vahvistamiseen, puuntuotantotavoitteita unohtamatta.

Krista Mikkonen

kansanedustaja (vihr.) ympäristö- ja ilmastoministeri, krista.mikkonen@ym.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lippulaulu esitettiin ensimmäistä kertaa presidentti Relanderin isännöimällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla – isänmaallisen laulun sävelsi V. A. Koskenniemi

Kun homma lähtee lapasesta

Kaarnakuoriaiset talouden uhkana