Vieraskolumnit

Jos valheesta ei jää ajoissa kiinni, saattaa tie aueta vaikkapa eduskuntaan

"Mitä suurempi valhe, sitä helpommin se uskotaan. Näin taas väitetään Adolf Hitlerin sanoneen."

Valta on sitä, että voi valehdella joutumatta kiinni.

Näin tiivisti edesmennyt kirjailija Jouko Tyyri. Hän tiesi, mistä puhui, koska oli myös historioitsija.

Mitä suurempi valhe, sitä helpommin se uskotaan. Näin taas väitetään Adolf Hitlerin sanoneen. Mene ja tiedä, mutta ainakin hän oli kokemusasiantuntija.

Politiikassa valehtelu ei ole sen yleisempää kuin muuallakaan inhimillisessä toiminnassa, mutta seuraukset voivat olla kohtalokkaampia sekä valehtelijalle itselleen että koko kansakunnalle. Siksi notoorisia palturinpuhujia ei yleensä haluta johtopaikoille.

Yhdysvallat on sen verran vauras kansantalous, että siellä on vara tätäkin kokeilla.

Valitettavasti seula vuotaa Suomessakin. Jos valheesta ei jää ajoissa kiinni, saattaa tie aueta vaikkapa eduskuntaan. Viime vaaleissa filtterissä oli ainakin Hussein al-Taeen (sd.) mentävä aukko. Vappusatasen lupaajat ovat vielä tarkkailussa.

Toisin kuin Tyyri väitti, joskus valta ei suojelekaan valehtelusta paljastumiselta. Anneli Jäätteenmäki (kesk.) uskoi ehkä, että kohu Irak-gate-vuodoista laantuu, kun pääministeri astuu virkaansa. Niin ei käynyt ja 69 päivän jälkeen tuli noutaja. Avoimessa demokratiassa niin voi joskus käydä. Diktatuurissa viive on pitempi.

Entinen kepulainen, nykyinen demarien kaupunginvaltuutettu Abdirahmin ”Husu” Hussein kärähti useista höpöpuheista kuuluisan taksijupakan yhteydessä ja samalla putosi pohja myös miehen aikaisemmilta hurjilta väitteiltä.

Husun taksin takavalojen mukana taisi häipyä myös jälleen uusi pala politiikan yleisestä uskottavuudesta.

Eduskunnassa valehtelua ei saa kutsua valehteluksi ainakaan puhujakorokkeella. Pitää puhua korrektisti muunnetusta totuudesta tai että jonkun väitteet eivät ole yhtäpitäviä totuuden kanssa. Ilman näitä kiertoilmaisuja tulevat nuhteet puhemieheltä. Ehkä tämä sievistely kertoo jotakin eduskunnan asenteesta palturiin.

Joskus politiikassakin pääsisi helpommalla, jos menisi mukaan enemmistön valheeseen. Valtiovarainministerinä Petteri Orpo (kok.) joutui yhdellä edellisen hallituksen viimeisimmistä kyselytunneista yksin puolustamaan sitä, että 0,7 hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei poista vanhustenhoidon henkilöstövajetta.

Olisi ehkä ollut helpompi siinä höykytyksessä ja vaalien alla antaa periksi ja todeta vastoin parempaa tietoa, että mikäpäs siinä, pistetään se 0,7 lakiin ja homma on sillä kuitti.

Vaalit käytiin. Hallituspohja vaihtui ja nyt on uusien vastuullisten ministerien vuoro todeta, että 0,7-mitoituksen kanssa on kiistattomia ongelmia.

Kirjoittaja on politiikan toimittaja.

Nyt on uusien vastuullisten ministerien vuoro todeta, että 0,7-hoitajamitoituksen kanssa on kiistattomia ongelmia.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jouluna ei tee mieli metsään pyssy kädessä

Ministeri Kiuru on valmis lisäämään sanktioita ja sakkoja, jotta vanhustenhoidon laiminlyönnit saadaan kuriin – "Yksityisten hoivakotien yhteiskunnalta saamat voitot ovat olleet ylimitoitettuja"

Matkailu avartaa – metsästäjääkin