Vieraskolumnit

EU:lle tarvitaan vahva metsästrategia

Lupasin jo vuonna 2014 keskittyä suomalaisen maa- ja metsätalouden etujen ajamiseen Euroopan parlamentissa. Uusi vaalikausi tänä kesänä alkoikin iloisissa merkeissä, kun sain haluamani paikan maatalousvaliokunnan täysjäsenenä.

Lokakuussa mieli sitten herkistyi ja nöyrtyi. Minut valittiin koko parlamentin pääneuvottelijaksi EU:n metsästrategian uusimista käsittelevän oma-aloitemietinnön valmistelussa. Pääsin suomalaisen metsätalouden ja metsänhoidon kannalta vaikuttamisen ytimeen.

Mietinnön tarkoituksena on määrittää suuntaviivat, joiden avulla metsäpolitiikka EU:ssa säilyy edelleen jäsenmaiden päätäntävallassa, mutta kestävän metsänhoidon periaatteet paremmin huomioiden. Metsästrategian tulisi toimia myös koordinointivälineenä eri metsiin vaikuttavien sektoreiden välillä. Moni saattaakin miettiä, miksi EU:n metsästrategialla on niin suuri merkitys?

Kansainvälisen politiikan kenttä on muuttunut huomattavasti sitten edellisen strategian ruotimisen vuosina 2013-2015, ja se vaikuttaa merkittävästi myös EU-tason politiikkaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030, YK:n metsästrategia ja Pariisin ilmastosopimus antavat suuntaa EU:n metsästrategialle, eli siten myös jokaisen jäsenmaan kansalliselle metsäpolitiikalle.

Lisäksi metsäpolitiikkaan kohdistuu koko ajan yhä enemmän paineita EU-sääntelyn taholta. Komission uusi puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo julkistaa alkuvuodesta uuden vihreän sopimuksen, jonka avulla pyritään luomaan EU:lle ilmastolainsäädäntö.

Tähän lakipakettiin odotetaan sisältyvän laaja skaala eri sektoreita koskevia lakiesityksiä, joiden avulla hiilineutraalisuustavoitteisiin tullaan pyrkimään. Sopimuksen yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, mutta on selvää, että metsäala on äärimmäisen tärkeässä asemassa kokonaisuuden kannalta. Siksi parlamentin metsästrategian pääneuvottelijana tavoitteenani on, että metsästrategia saadaan olennaisena osana mukaan komission ”vihreään diiliin”.

Keskustelussa ilmastonmuutoksesta suomalainen metsänhoito nähdään valitettavan usein syntipukkina. Asia on juuri päinvastoin. Aktiivinen metsänhoito on olennainen osa ratkaisua ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja siihen sopeutumisessa. Metsät eivät ole vain hiilinielu, vaan myös hiilivarasto ja vaihtoehtoinen raaka-ainevarojen lähde fossiilisten raaka-aineiden ja energian korvaajina.

Siksi kestävän biotalouden, kiertotalouden ja uusiutuvien raaka-aineiden roolia tulisi korostaa. Tarvitaan tutkimukseen ja innovaatioihin panostamista sekä investointeja. Lisäksi talousmetsien järkevä käyttö sekä sen tuomat työpaikat ovat kilpailuvaltti, joista meiltä Suomessa voitaisiin ottaa mallia muuallakin Euroopassa. Myös rahoituksen jatkuvuuden tärkeys metsäalan tulevaisuuden kannalta on nostettava esiin.

Koko metsäsektorin arvoketju tulisi huomioida aina metsästä valmiisiin tuotteisiin ja kierrätykseen saakka. Jotta metsien täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, on tulevassa metsästrategiassa korostettava nimenomaan metsien monimuotoista roolia niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Tavoitteenani on muodostaa tasapainoinen lopputulos, joka edistää kestävää ja järkevää metsäpoliittista ajattelua Euroopassa. Tämä on myös suomalaisen metsänhoidon kannalta hyvä tavoite. Nyt on meidän vuoromme kertoa muille Euroopassa, kuinka metsiä yhtä aikaa kunnioitetaan ja hyödynnetään.

Petri Sarvamaa

europarlamentaarikko (kok.)

Keskustelussa ilmastonmuutoksesta suomalainen metsänhoito nähdään valitettavan usein syntipukkina.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lippulaulu esitettiin ensimmäistä kertaa presidentti Relanderin isännöimällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla – isänmaallisen laulun sanoitti V. A. Koskenniemi

Kun homma lähtee lapasesta

Kaarnakuoriaiset talouden uhkana