Vieraskolumnit

Enemmän tulevaisuustekoja

Minulla on ollut tänä syksynä aikaa tavata ihmisiä eri puolilla Suomea ja jutella siitä, miten Suomella menee. Olen tavannut erilaisissa yleisötilaisuuksissa satoja ellei tuhansia ihmistä. Sen lisäksi olen ehtinyt tapaamaan eri alojen asiantuntijoita enemmän kuin yleensä. 

 Tietyt kysymykset nousevat säännöllisesti esiin. Yhtä mietityttää tulevaisuuden näkymät ja nuorten syrjäytyminen, toista oman ja läheisten työpaikkojen säilyminen, kolmatta ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen. 

 Pitkän hallitusvastuun jälkeen oppositiossa oleminen on tervehdyttänyt. Me olemme viime kuukaudet tehneet määrätietoisesti töitä ja rakentaneet omaa vaihtoehtoamme. Meillä on keinot luoda 60 000 työpaikkaa, ja keinot vastata suomalaisten huoliin.

 Maailmantalouden veto hiipuu, mikä näkyy Suomessakin. Monessa kodissa pelätään yt-neuvottelujen tulosta. Moni miettii, löytääkö enää töitä. Ajattelen itse usein kaveriani Makea. 

 Make on sivistysduunari. Hän on akateemisesti koulutettu, mutta palkka yhdestä työstä ei riitä perheen menoihin. Iltaisin Make tekee lisätöitä portsarina. Palkasta ja eläkkeestä pitää jäädä sen verran käteen, että euroja riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Siksi me Kokoomuksessa keventäisimme työn ja eläkkeiden verotusta miljardilla eurolla. 

 

Elämme yhdessä maailman onnellisimmista maista. Silti moni nuori hukkaa elämänhallinnan, ei löydä paikkaansa, jää sivuun ja uhkaa syrjäytyä. Liian moni kamppailee mielenterveyden ongelmien kanssa.  

 Mielenterveyshäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. Niiden kustannus yksilöille ja yhteiskunnalle on merkittävä. Hoitoon pitää päästä huomattavasti nykyistä nopeammin. Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja hoito aloittaa kuukauden sisällä tästä. 

 Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantumisesta hyötyisivät erityisesti he, joilla on vähiten voimavaroja vaatia ja hakea apua. Siksi kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu tulisi viedä lainsäädäntöön mahdollisimman pian ja sille tulisi varata riittävä rahoitus. 

 Ilmastokeskustelussa meille tarjotaan kahta ääripäätä: hiilenmustaa Suomea, jossa teollisuus saa tupruttaa menemään tai näivettymisen tietä, jossa talouskasvu on vähäistä. On olemassa kolmas vaihtoehto: päästöjen vähentäminen järkevällä tavalla. 

 Meidän mallissamme ihmisten arki ei kohtuuttomasti hankaloidu, eikä kenenkään liikkumisen vapautta rajoiteta, eikä Suomen kilpailukykyä pilata. Esimerkiksi polttoainevero, jota tullaan korottamaan ensi vuonna. Perheelle, jossa molemmat vanhemmat tarvitsevat työssäkäyntiin autoa, korotus muodostaa noin 150-250 euron loven talouteen. 

 Korotuksen ensisijaisena tavoitteena ei ole vähentää liikenteen päästöjä, vaan kerätä lisää rahaa budjetin tilkkeeksi autoa arjessaan tarvitsevilta työmatkalaisilta ja kuljetusyrittäjiltä. 

 Sen sijaan, että kiusaamme ihmisiä polttoaineveron korotuksella, meidän tulisi esimerkiksi panostaa nopeisiin raideyhteyksiin. Niitä on tarve parantaa koko Suomessa. Raiteisiin on satsattava, jotta ihmiset ja tavara pääsevät liikkumaan sujuvasti ja ympäristöystävällisesti. 

 Me laittaisimme nopeisiin raideyhteyksiin kaksi miljardia euroa pääomittamalla hankeyhtiöitä. Näin hankkeet saataisiin vauhdilla käyntiin.

 Tässä on vain muutamia esimerkkejä meidän vaihtoehdostamme. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on jatkossakin motivaatio opiskella, tehdä töitä ja yrittää. 

 Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät voi kannattaa Rinteen vasemmistohallituksen politiikkaa, eivätkä populistipuolueiden helppoja ratkaisuja. Tätä kirjoittaessa en varmuudella tiedä, mitä päivä tuo hallitukselle tullessaan, mutta Kokoomuksella on vastuullinen näkemys siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä.

Petteri Orpo

kansanedustaja (kok.), kokoomuksen puheenjohtaja

petteri.orpo@kokoomus.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lippulaulu esitettiin ensimmäistä kertaa presidentti Relanderin isännöimällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla – isänmaallisen laulun sävelsi V. A. Koskenniemi

Kun homma lähtee lapasesta

Kaarnakuoriaiset talouden uhkana