Ihmiset saattoivat aiheuttaa ilmaston kylmenemisen märehtijöitä tappamalla - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Ihmiset saattoivat aiheuttaa ilmaston kylmenemisen märehtijöitä tappamalla

Lehmä on monelle suomalaiselle kaukainen, vaikka ihminen on yhteenkietoutunut lehmän kanssa.

Asfaltilla seisoo kaksi lehmää. Ne ovat pienessä aitauksessa ja niiden ympärillä pyörii muutamia ihmisiä. Median edustajia vaikuttaa olevan paikalla paljon. Kiireiset kaupunkilaiset kipittävät aitauksen ohi. He ovat nähneet omituisempiakin asioita kuin märehtijän Helsingin ydinkeskustassa.

Maaseutunuorten marraskuisen tempauksen tarkoituksena oli näyttää kaupunkilaisille lehmä ja antaa ihmisille mahdollisuus muodostaa mielipiteensä niistä.

Lehmä on suomalaiselle kaukainen. Olen itse elänyt melko lehmättömän elämän: lapsuudessani Porissa en nähnyt lehmiä, eikä niitä näkynyt Merikarvialla mummolan lähellä. Kesämökin lähellä Eurajoella oli sentään muutama lammas.

Lehmäkokemukseni alkoivat, kun muutin Helsinkiin. Toimistoni ikkunasta Viikin kampuksella näkyy navetta, jossa yliopisto pitää noin kuutisenkymmentä lehmää. Kesällä lounaan jälkeen teen yleensä kävelyreissun laitumelle ja tuijottelen lehmiä silmästä silmään.

Viikin isolla laitumella lehmät myös ovat enemmän elementissään kuin asfaltilla tai navetassa. Täällä saa hyvin pienen häivähdyksen siitä, miltä Eurooppa näytti ennen ihmisiä.

Viimeisen jääkauden aikaan koko Euraasia, Iberian niemimaalta Alaskaan asti, oli valtavaa aroa. Täällä vaelsivat megaherbivorit eli isokokoiset kasvinsyöjät: mammutit, villasarvikuonot, virtahevot ja isot antiloopit. Suurin osa megaherbivoreista kuoli sukupuuttoon, sillä ihmisten metsästystehokkuus ja ilmaston lämpeneminen olivat niille liikaa.

Jääkauden lopun kasvinsyöjien sukupuutot ovat tiettävästi ensimmäinen ihmisen aiheuttama katastrofi. Tapahtumalla saattoi olla ilmastovaikutuksia, sillä märehtijät tuottivat paljon metaania. Kun nämä kuolivat, metaanipitoisuus ilmakehässä tippui. Metaanipitoisuuden tipahdus tapahtui samaan aikaan kuin jääkauden lopun kylmin vaihe käynnistyi. Ihmiset saattoivat aiheuttaa ilmaston kylmenemisen märehtijöitä tappamalla.

Yksi sukupuuttoon kuolleista megaherbivoreista oli alkuhärkä. Se on kuitenkin saanut uuden elämän, sillä ihmiset olivat kesyttäneet siitä nykyisen kesynaudan. Naudankasvatus käynnisti evolutiivisen järistyksen: maidosta riippuvilla ihmispopulaatioilla yleistyi laktoositoleranssi eli kyky hyödyntää maitoa vauvaiänkin jälkeen.

Tuijottaessani viikkiläistä lehmää en voi olla ajattelematta kuinka yhteenkietoutuneita olemme lehmän kanssa. Samalla on vaikea olla tiedostamatta, miten paljon ihminen muokkaa koko maapalloa. Maailmassa elää nykyään noin miljardi nautaa. Se on monta kertaa enemmän kuin mitä alkuhärkiä tai muita märehtijöitä oli olemassa niiden hallitessa Euraasian valtavia aroja.

Kirjoittaja on ekologi, evoluutiobiologi ja biologian opetuksen tutkija Helsingin yliopistossa.

Lue lisää

ATL: Lehmä pillastui retkeilijöille Ruotsissa – kaksi naista joutui sairaalaan

Miksi tilaamme öljyvaltioilta polttoainetta, kun sitä voisi itse tehdä omalla tilalla?

Kissapuron nahkiainen

Korona opettaa yhdistämään asumista maalla ja kaupungissa