Vieraskolumnit

Kuuntele kolumni Simo Rallin kertomana: Koko kansan kirkko

"Minusta maailma on tullut siihen vaiheeseen, että kirkon on aika avata ovensa aivan kaikille. Ei eroteta kansankirkkoa valtiosta, vaan uskonnosta!"

Näin kristillisen uskomme yhden suurimman juhlapyhän aattona on hyvä ravistella kirkon rakenteita, uskoa ja uskomattomuutta. Joku voi pahoittaa mielensä, mutta ei se mitään, loukkaantuminen jostakin, ihan mistä tahansa, on nykyään kansanhuvi, ei mikään poikkeus.

Pyydellään anteeksi sitten parinkymmenen vuoden kuluttua.

Suomessa on uskonnonvapaus, vapaus uskoa mihin tahtoo tai olla uskomatta. Minä ymmärrän hyvin, kuinka alkuaikoina uskonnot ovat syntyneet.

Maailma on ollut täynnä uskomattomia asioita, joita ei ole voinut selittää itselleen millään tavalla, joten on pakko olla joku meitä suurempi voima, joka säätelee maailmaa. Sellaisia ihmeitä kuin salamat, ukkonen, sateenkaaret, revontulet, tähtitaivas, vuodenajat, pimeys, valo. Ei ole mikään ihme, että on uskottu johonkin ylimaalliseen.

Nykyään tiede on tylsistyttänyt elämäämme ja tiedämme asioista paljon enemmän. Suomessakin suuri osa ihmisistä ei usko enää siihen, että tuolla pilvenreunalla olisi joku, joka päättää meidän elämästämme. Niille, jotka eivät usko, uskominen on kerta kaikkiaan mahdotonta uskoa.

Ja samalla ne jotka uskovat, voivat tehdä melkein mitä tahansa, kunhan pyytävät aika ajoin syntinsä anteeksi, siltä johon uskovat.

Sekin on uskomatonta. Luulisi, että kaikki haluavat olla uskossa, jos elämä olisi näin yksinkertaista.

Oli sitten uskovainen tai ei, on monta asiaa mitkä ­yhdistävät meitä kaikkia. Meistä jokainen tarvitsee niin hädän kuin ilonkin hetkellä ympärilleen kauniita sanoja, yhdessäoloa, lämpöä, välittämistä ja empatiaa.

Minusta Suomen valtionkirkko on hoitanut tämän asian aina äärettömän hyvin. On hienoa, että kylässä on komea pytinki, paikka, johon suku ja ystävät voivat kokoontua. Ja että siellä on töissä ammattinsa osaavat henkilöt, jotka pitävät kiinni, puhuvat kauniisti, niin surun kuin ilonkin hetkellä.

Paikka hautausmaaltakin löytyy, kun sen aika tulee. Maksan mieluusti valtion keräämän kirkollisveron, koska olen tuntenut, että tällainen laitos on hyvä olla olemassa.

Mutta miksi tämä on olemassa vain niille, jotka niin sanotusti uskovat, johonkin. Eikö myös iin kutsutut pakanat tarvitse empatiaa ja huolenpitoa hädän hetkellä? Eikö tämä aina vain suureneva uskomattomien joukko tarvitse hautapaikkaa?

Minusta maailma on tullut siihen vaiheeseen, että kirkon on aika avata ovensa aivan kaikille. Ei eroteta kansankirkkoa valtiosta, vaan uskonnosta!

Muutetaan kirkollisvero pakolliseksi kaikille, aivan kuin televisiolupamaksu vaihdettiin Yle-veroon. Kirkko virkistyy tähän päivään päivittämällä palvelunsa.

Tulevaisuudessa nimen annon, aikuisuuteen astumisen, häät ja hautajaiset saisi valita, ottaako maallisena palveluna vai haluaako mukaan siunausta.

Minusta vauvalle on hienoa antaa nimi kylän komeimmassa paikassa. Katekismuksen moraalisäännöt ovat hyviä ilman uskonnollista twistiäkin. Kirkko on komeampi paikka antaa vihkivala kuin maistraatti, ja jokaiselle kuuluu kaunis lähtö elävien kirjoista, olit sitten uskovainen tai et.

Hyvää Joulupukin odotusta ja Jeesuksen syntymäpäivää kaikille, jotka niihin uskovat ja aivan kaikille hyvää tulevaa Aatamin ja Eevan nimipäivää! Juhlitaan ja hiljennytään rauhassa.

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja ­Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.

Lue lisää