Vieraskolumnit

Viime vuoden hakkuupiikkiä ei ole syytä yleistää uudeksi normaaliksi

Lyhyellä aikavälillä viime vuoden piikkiä ei ole syytä yleistää uudeksi normaaliksi.

Vuonna 2018 Suomessa yllettiin ennätykselliseen 78,2 miljoonan kuution hakkuukertymään. Tämä on johtanut vilkkaaseen keskusteluun hakkuiden vaikutuksesta muun muassa metsien luontoarvoihin ja hiilinieluihin. Uutisoinnissa ennätyshakkuiden nähdään vaarantavan esimerkiksi Suomen asettaman tavoitteen yltää hiilineutraaliksi vuonna 2035.

Mutta kannattaako viime vuoden hakkuukertymää pitää mittatikkuna tulevaan? Näin vuoden 2019 lopussa näyttää siltä, että tänä vuonna hakkuut jäävät alhaisemmiksi. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan teollisuuspuun hakkuut tammi-lokakuussa jäivät noin neljä prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Tänä vuonna on myös korjattu viime vuonna solmittuja puukauppoja, toisin sanoen on purettu pystyvarastoja.

Luonnonvarakeskuksen tilastoimat puukauppamäärät ovat tammi-lokakuussa laskeneet viime vuoden vastaavasta lähes neljänneksen. Puukaupan tahti on siis selvästi hidastunut ja näin ollen samoin käynee myös lähitulevaisuuden hakkuumäärille. Taustalla vaikuttaa etenkin metsäteollisuustuotteiden kysynnän heikentyminen viime vuodesta.

Kun katsotaan vuosittaista hakkuukertymää 2000-luvulla, ensimmäiset 13 vuotta olivat (vuotta 2009 lukuun ottamatta) melko tasaisia.

Viimeisen kuuden vuoden kehitys on ollut nousujohteista. Tulevan 10 vuoden kehitystä ei tiedä kukaan mutta tarve vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä tulee luultavasti olemaan tapetilla myös seuraavalla vuosikymmenellä. Tällöin uusiutuvasta puuraaka-aineesta valmistetuilla tuotteilla, ja siten suomalaisella puulla, tulee olemaan vahvaa kysyntää myös tulevaisuudessa.

Kun on kysyntää, on myös nousevia kantohintoja ja innokkaita puun myyjiä. Mutta toki puun tarjontaan vaikuttavat muutkin seikat kuin hinta. Metsien kasvukyvyn uskotaan paranevan muun muassa jalostuksen ja lannoitusten lisääntymisen kautta. Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat korjuuolosuhteisiin ja saattavat tuoda markkinahäiriöitä esimerkiksi myrskyjen muodossa. Metsänomistajakunnan kaupungistuminen saattaa muuttaa metsänomistuksen tavoitteita ja voi myös olla, että jatkossa puun pystyssä pitämisestä ollaan valmiita maksamaan.

Miten pidemmällä aikavälillä hakkuukertymän kanssa käykään, lyhyellä aikavälillä viime vuoden piikkiä ei ole syytä yleistää uudeksi normaaliksi. Kuten PTT:n syksyn metsäennusteessa todettiin, lähivuosina on edessä metsäalan paluu tasaisemmalle kehitysuralle.

Lue lisää