Hengähdyspaikka: Kaukainen idoli auttoi aikana, jolloin ei ollut kriisiryhmiä, SPR:ää eikä armeijaa - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Hengähdyspaikka: Kaukainen idoli auttoi aikana, jolloin ei ollut kriisiryhmiä, SPR:ää eikä armeijaa

Kappalainen Klaes Weisel jakoi 1860-luvulla ruoka-apua nälkäisille, joita vaelsi pitkin teitä.

Pieni perheyrityksemme toimii vanhassa pappilassa. Elämänmuoto muistuttaa maatilaa sikäli, että samaan kiinteistöön kuuluvat sekä asuminen että ammatinharjoittaminen ja yritystoiminta.

Vaikka rakennuksen neliöt on jaettu niiden kesken, olen yksi ja sama ihminen liikkuessani huoneesta toiseen. Yksityiselämään on joskus vaikeaa vetäytyä.

Sukelsimme ajassa taakse 250 vuoden verran, ja julkaisimme kirjan Väärnin pappilan asukas- ja rakennushistoriasta. Yhden tapauksen syväluotaus kuvaa pappiloiden yleisempääkin merkitystä prosessissa, jossa pohjoisesta kehitysmaasta sukeutui hyvinvoinnin ja koulutuksen mallimaa.

Kirjaa kootessamme aloin ihailla suuresti Klaes Weiselliä. Hän oli Väärnin kappalainen suurten kato- ja nälkävuosien aikaan 1860-luvulla. Weisell jakoi ruoka-apua nälkäisille, joita vaelsi pitkin teitä – eihän ollut olemassa kriisiryhmiä, SPR:ää eikä omaa armeijaa.

Pahimpien aikojen jälkeen Weisell toimi paikkakunnan maanviljelyspiirin puheenjohtajana ja oli yhdysmiehenä Kuopion maanviljelysseuraan.

Seuran neuvoja saapui pappilaan kahdeksi viikoksi ja opasti tarpeellisten uudistusten tekemiseen sekä karjanhoidossa että voin valmistuksessa. Pappilan piiat saivat hyvää koulutusta, ja heistä tuli edistyksellisiä talonemäntiä.

Hätä- ja neuvonta-apua järjestivät monissa paikoin kirkon palvelijat, jos heillä oli Klaes Weisellin tapaan lämmin sydän ja edistyksellinen mieli.

Kaikki eivät suhtautuneet samoin. Weisellin puoliso ei olisi halunnut jakaa pappilan ”selvää” eli pelkästä viljasta tehtyä ruisleipää nälkäisille, sillä muuallakaan ei niin tehty. Weisell sanoi kuitenkin, että missäpä leipää sitten annettaisiin, jos ei pappi­lassa. Näin kertoi myöhemmin muistelmissaan pappilan piika.

Rouva Weisell oli papin toinen vaimo, sillä hänen lastensa äidin oli vienyt sairaskäynnillä tarttunut tauti.

Suhtautuminen hädänalaisten auttamiseen jakoi mielipiteitä siis jo Weisellin aikaan. Ei taida olla mitään uutta auringon alla.

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat seurakuntapastori Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, piispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.

Lue lisää

Nykynuorten voi olla vaikea uskoa kristinuskon kertomuksia – sillä he ovat oppineet, että kaikkea syötettyä tietoa täytyy kritisoida

Herättäjäjuhlat luo sanana hieman vääriä mielikuvia - "Ei siellä kukaan tule herättelemään tai kyselemään uskonnollisia käsityksiä"

Olet onnistunut edes jossain, kun onnistut epäonnistumaan

Hengähdyspaikka: Juhannustaikoja ja sielun siivousta