Kielilisällä vauhtia työllistymiseen - Vieraskolumni - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

Kielilisällä vauhtia työllistymiseen

Yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa ja korkeampaa työllisyysastetta. Ratkaisuna on väläytetty maahanmuuttoa, mutta se toimii vain maahanmuuttajien päätyessä työelämään.

Viimeisimmän Työpoliittisen aikakausikirjan laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen vain, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 prosenttia.

Luvun pitää siis olla korkeampi, jotta Suomen taloudellinen huoltosuhde paranisi merkittävästi maahanmuuton seurauksena.

Varsin vähälle huomiolle jääneiden laskelmien tulee haastaa meidät poliittiset päättäjät miettimään keinoja, joilla nykyisten työttömien maahanmuuttajien työllisyysastetta saadaan reippaasti nostettua.

Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmämme syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen. Vuonna 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Tiettyjen etnisten maahanmuuttajaryhmien työttömyys on erittäin korkea huolimatta pitkästä maassa oleskelusta.

Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille. Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä.

Maahanmuuttajien pitkittyneen työttömyyden syynä on usein puutteellinen kielitaito. Tarkastusvaliokunta piti hälyttävänä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaa 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä.

Suomalaisilla työmarkkinoilla tarvitaan kuitenkin pääsääntöisesti suomen ja/tai ruotsin osaamista, minkä vuoksi järjestelmän tulee kannustaa jokaista tänne tulijaa hankkimaan riittävä kielitaito.

Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa.

Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin tukiriippuvuudesta eroon.

Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi.

Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää.

Toimeentulotukea pidetään Suomessa perustuslain suojaamana etuutena, eikä edes sen indeksiin saa koskea toisin kuin kaikkien muiden tukimuotojen.

Hallitus yritti vuonna 2016 laskea myös maahanmuuttajien saamaa työmarkkinatukea, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi aloitteen.

Kristillisdemokraatit ovat osana sosiaaliturvan uudistusta löytäneet ratkaisun, joka kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle.

Työmarkkinatukea lasketaan aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää.

Työmarkkinatukeen rakennetaan kielilisä, minkä ansiosta kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuuttakin hakevan on läpäistävä.

Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme.

Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja.

Työttömillä maahanmuuttajilla tulisi olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito.

Lue lisää

Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Retkelle lähimpään metsään!

Kriiseissä tarvitaan ruokavarmuutta

Ruoka on olennainen osa huoltovarmuutta