"Ei yhtään nappaa" murahti esiteini, mutta sitten Harry Potter teki taikojaan - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Vieraskolumnit

"Ei yhtään nappaa" murahti esiteini, mutta sitten Harry Potter teki taikojaan

Kirjastosta lähtee toisinaan mukaan niin painava kirjakassi, että vanhemmat täytyy valjastaa kantajaksi.

Hyvän kirjan voima on mahtava. Sain todistaa tätä suurta kauno­kirjallisuuden ihmeellisyyttä jälleen kerran ja ihan kotioloissa.

Olen yrittänyt tarjota esikoiselle luettavaksi Harry Potter -kirjoja useampaan otteeseen siitä lähtien, kun ajattelin hänen olevan sopivan ikäinen niiden lukemiseen. Reaktio ehdotukseen on ollut esiteinimäisesti murahdettu ”ei yhtään nappaa”.

Kunnes meidän nuorempi sai kirjasarjan ensimmäisen osan joululahjaksi. Kun sitä on nyt luettu alkuvuosi iltasaduksi nuoremmalle, kummasti esikoinenkin on kömpinyt viereen kuuntelemaan. Ja jatkanut pikkusisaruksen nukahdettua sen lukemista itsekseen omassa sängyssä.

Loppupeleissä iltaisin on tullut melkein riitaa, että kenen vuoro on lukea Viisasten kiveä.

Sitten esikoinen ilmoitti haluavansa mukaan kirjaston Harry Potter -iltaan kavereidensa kanssa. Siinä vaiheessa olin jo itsekin, että oho, näin lujastiko se sitten iskikin alkuvastustuksesta huolimatta. Kaveripiiristä oli löytynyt muitakin kirjoista innostuneita ja nyt kaveruksilla on oma WhatsApp-ryhmä Potter-juttuja varten.

J.K. Rowling on onnistunut luomaan kiehtovan maailman, joka lumoaa lapset ja aikuiset – omalla kohdallani myös toisella lukukerralla.

Kirjat ovat taikavoimainen sekoitus perienglantilaisuutta, universaalia hyvän ja pahan kamppailua, kasvukertomusta, mielenkiintoisia hahmoja sekä yllättäviä juonenkäänteitä.

Sen lisäksi, että on hienoa jakaa lukukokemus omien lasten kanssa, on ollut hienoa seurata, kuinka intohimo lukemista kohtaan syttyy. Siihen ei meillä tarvittu Potterin taikaa, vaan merkit ovat olleet ilmassa jo pidemmän aikaa.

Kirjastovierailuista on tullut viikoittaisia, koska ”ei oo mitään luettavaa”. Joka reissulla kotiin tuodaan kassillinen kirjoja. Välillä kassi on niin raskas, että sen kantamiseen valjastettiin vanhempi.

Oman ikäisille sopivat kirjat on kohta lähikirjastosta luettu. Kun pyytää tekemään jotakin, vastaus on todennäköisesti ”joo, luen ensin tämän sivun loppuun”.

Toistaiseksi kirjastoreissuille suostutellaan jompikumpi vanhemmista mukaan. Jännä nähdä, milloin lapsi keksii, että kodin ohi kulkeva bussi vie suoraan kirjastoon ja aloittaa omatoimiset vierailut siellä.

Olin itse ihan samanlainen lapsena. Geeniperimästä, vanhempien esimerkistä tai kodin lukuharrastukseen kannustavasta ilmapiiristä huolimatta ei ole automaatio, että jälkikasvu solahtaa kirjallisuuden ihanaan taikapiiriin. Siksi olen iloinen, että ainakin yksi kahdesta on sinne päätynyt.

Lue lisää

Puutarhanhoito opettaa epäonnistumaan – päällimmäiseksi jää kuitenkin ilo

Haaveissa "kotona kuin rantalomalla" -kesäloma – perillä laitamme ranteisiin lasten askartelemat all inclusive -rannekkeet ja syömme tyynyille asetellut karkit

Turisteja ladulla: "Lomalla ei jaksa ajatella loppuun asti"

Junien lippu-uudistuksen huono puoli: "Ex tempore -matkaaja maksaa lipustaan ryöstöhinnan"