Asuntojen hinnat laskevat – mitä sitten? - Vieraskolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Vieraskolumnit

Asuntojen hinnat laskevat – mitä sitten?

Peetu Keskinen: "Kaupungistumiskehitys tulee jatkumaan eikä sitä ei voida pysäyttää. Mutta sen vaikutuksia väheneville alueille voidaan pehmentää."

Asuntomarkkinat repeävät. Asuntojen hinnat karkaavat. Suomessa on käynnissä suuri murros.

Alueellisten asuntomarkkinoiden eriytyvään kehitykseen on viime aikoina kiinnitetty huomiota mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa. Ja hyvä niin! Yleiskuva on ollut se, että kasvukeskuksissa hinnat nousevat.

Kasvukeskusten asuntohintojen ja vuokrien nousu on ongelma. Tähän voidaan puuttua riittävällä asuntotarjonnalla. Tietoa toimivista keinoista löytyy.

Muualla hintojen on ennustettu polkevan paikallaan tai laskevan. Tähän liittyen ratkaisukeinot ovat jääneet romutuspalkkion ehdottamisen tasolle.

Vähenevien alueiden tilanne onkin jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Olisi hyvä pohtia, mitä laskevat hinnat vähenevillä alueilla tulevaisuudessa oikein tarkoittavat. Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua eri vaihtoehdoista.

Käytännössä laskevat asuntohinnat vähenevillä alueilla tasapainottavat markkinat. Samaan tapaan kuin nousevat hinnat kasvukeskuksissa. Laskevien asuntohintojen ongelma liittyykin siihen, että suomalaisten varallisuus on kiinni asunnoissa.

Laskevat hinnat hävittävät varallisuutta.

Kaupungistumiskehitys tulee jatkumaan eikä sitä ei voida pysäyttää. Mutta sen vaikutuksia väheneville alueille voidaan pehmentää.

Yksi ratkaisu vähenevien alueiden laskeviin hintoihin löytyy työ- ja asuntomarkkinoiden tiiviistä vuorovaikutussuhteesta.

Paikallistalouden vahva kehitys näkyy työmarkkinoilla, mikä puolestaan heijastuu myönteisesti myös asuntomarkkinoille. Tämän yhteyden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan asuntomarkkinoiden toimintaa.

Valtion pitäisikin pyrkiä tukemaan taloudellisen toiminnan syntymistä paikallistalouden tasolla.

Ajatus on siinä, että julkisesti rahoitetun toiminnan avulla synnytetään myös tuottavaa yksityisen sektorin toimintaa, joka lopulta heijastuu laaja-alaisesti aluetalouteen.

Esimerkkinä edellisestä toimii korkeakoulutus.

Tutkimukset kielivät siitä, että korkeakouluilla on positiivisia ulkoisvaikutuksia aluetalouteen. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan korkeakouluverkon laajentaminen lisäsi talouden aktiviteettia paikallistasolla.

Maakuntakeskusten laskeviin asuntohintoihin vaikutetaan siis parhaiten synnyttämällä uutta tuottavaa taloudellista toimintaa. Lisää tutkimustietoa kaivattaisiin siitä, mitkä politiikkatoimet ovat kaikista vaikuttavimpia.

Toivottavasti tulevaisuudessa myös vähenevien alueiden asuntomarkkinoiden tilannetta pohditaan yhtä syvällisesti kuin kasvukeskusten.

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti.

Lue lisää

Asuntomarkkinakatsaus: Koronan vaikutuksia näki kesäkuussa hiukan yli 20 prosenttia kiinteistönvälittäjistä

Vanhojen osakeasuntojen kauppa sukelsi toukokuussa – määrä putosi lähes kolmanneksella

Kaurabuumi ei näy viljelijän lompakossa

Korkeakoulujen etäopetuksen jatkuminen saattaa vaikuttaa vuokra-asuntomarkkinoihin – "Ei ehkä tule niin isoa kysyntäpiikkiä ja muuttorumbaa kuin yleensä"