Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Vieraskolumnit

Eero Heinäluoma: Suomi elää metsästä

Takavuosikymmeninä oli suosittua sanoa, että Suomi elää metsästä. Raaka-ainevaroiltaan köyhässä maassa uusiutuvat metsät ovat olleet leivän ja hyvinvoinnin lähde aina 1800-luvun tervanvalmistuksesta lähtien. Parhaimmillaan 1950-luvulla metsän hoidosta, hakkuusta ja siihen suoraan liittyvistä aloista sai elantonsa puoli miljoonaa suomalaista.

Viime vuosina metsäteollisuus on kokenut kovia kolhuja. Teollisuuden rakennemuutos on osunut metsäalalle raskaasti. Monella paikkakunnalla sojottavat kylmenneet piiput. Ajoittain usko metsäteollisuuden tulevaisuuteen on horjunut.

Metsäalallakaan muutos ei ole uusi keksintö, vaan jatkuvaa. Tervanvienti ei ole lyönyt pitkään aikaan enää leiville. Nykyistä elintasoa ei olisi syntynyt, jos sadan vuoden takainen hittituote, lankarullat, olisi edelleen metsäyhtiöiden ykköstuote.

Jalostusketjussa pitää mennä korkeammalle ja edellä muita. Silloin Suomessa säilyy vanhoja ja syntyy uusia alan työpaikkoja.

Huonojen uutisten alle on jäänyt se, että metsäteollisuudessa syntyy myös uusia innovaatioita ja investointeja. Äänekoskelle on tulossa Metsä Groupin 1,1 miljardin euron investointi biotuotetehtaaseen. Toteutuessaan tehdas olisi kaikkien aikojen suurin metsäteollisuuden investointi Suomeen.

UPM Kymmene rakentaa Lappeenrantaan biodieseliä tuottavaa jalostamoa. Runsaan sadan miljoonan euron investoinnin on määrä valmistua tänä vuonna. Muillakin yhtiöillä on omia hankkeita meneillään.

Paperilla oli pitkään jalostusketjussa hallitseva asema. Ajat muuttuvat ja tulevaisuudessa metsää kaadetaan kasvavassa määrin biopohjaisiksi polttoaineiksi, bioenergiaksi ja monipuolisiksi, ympäristöystävällisiksi teollisuuden osatuotteiksi. Paperiakin tarvitaan, mutta juuri nyt kasvualat ovat muualla: vaikkapa erikoispuutuotteissa, tarrapaperissa ja bioöljyssä.

Hätkähdyttävin näkemäni puun jalostusmuoto on ollut UPM Kymmenen ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteinen ekoauto, joka puuosia käyttämällä oli saatu 150 kiloa tavanomaista kevyemmäksi.

Metsäteollisuuden rakennemuutos on jo tuonut uusia vientituotteita ja työpaikkoja, mutta muutoksen sujuminen onnistuneesti edellyttää kaikkien toimijoiden entistä saumattomampaa yhteistyötä.

Häiriöttömän ja tasaisen puukaupan turvaaminen on yksi avainasia. Metsätilojen pirstoutuminen ja passiivisen metsänomistuksen yleistyminen ovat tässä uhkana. Tasainen kauppa ja oikea hintataso pitäisi saada kohtaamaan.

Työmarkkinayhteistyön olot ovat viime vuosina nekin parantuneet ja antavat perusteita Suomeen tehtäville investoinneille. Yhteiskunnan taas pitäisi varmistaa kohtuuhintaisen energian saanti omilla päätöksillään.

Puun kasvusta jää nykyään hyödyntämättä noin puolet, mikä antaa kaikille ajattelemisen aihetta.

Näinä vuosina elämme ratkaisevia aikoja metsäteollisuuden uudistumisen kannalta. Mikäli uudistusprosessi onnistuu, metsäteollisuutemme on kilpailukykyinen ja osaamisemme maailman huippua jatkossakin. Yhteiskunnan on oltava hereillä, kun elinkeinorakenteen mannerlaatat liikkuvat.

Suomi voi elää viisaasti metsästä jatkossakin, jos osaamme yhdessä suunnistaa puun kestävään ja monipuoliseen käyttöön.

Lue lisää

Metsäteollisuuden kannettava yhteiskuntavastuunsa

Hakkuut voisi 1,5-kertaistaa

Pienpuun runsaus on vanha, tuttu huoli

Osataanko puunkäytön tuleva kasvu hyödyntää?