BIM-insinööri rakentaa taloja koodaten ja mallintaen - Rakentaminen - Maaseudun Tulevaisuus
Rakentaminen

BIM-insinööri rakentaa taloja koodaten ja mallintaen

Rakennusinsinöörien Liitto RIL kysyi professoreilta ja alan yrityksiltä, millä rakennetun ympäristön osa-alueilla diplomi-insinöörit viedään käsistä.
Jarkko Sirkiä
Wood City -hankkeen projektipäällikkö Antti Aaltonen SRV:ltä esitteli MT:lle Helsingin Jätkäsaareen rakennettavan puurakenteisen toimistotalon rakennepiirustuksia älypuhelimeltaan tammikuussa.

Rakennusinsinöörien Liiton RILin kysely paljastaa, millä rakennetun ympäristön osa-alueilla diplomi-insinöörit viedään käsistä.

RIL toteutti syksyllä 2019 kyselyn, jolla kartoitettiin vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien osaamistasoa sekä rakennetun ympäristön alan yliopistojen että yritysten näkökulmasta.

Professoreiden mielestä opiskelijoita oli liian vähän digitalisaatioon, geotekniikkaan, rakennesuunnitteluun, liikennetekniikkaan ja energia- ja ympäristötekniikkaan liittyvillä opintosuunnilla.

Yrityksissä osaajapula nousi vahvimmin esille rakennesuunnittelussa (sisältäen pohjarakenteet), BIMissä eli tietomallinnuksessa, kiertotaloudessa sekä energia- ja päästöasioissa. Näiden alojen osalta yritysten osaajapula ei välttämättä ole vielä helpottamassa, sillä professoreiden mielestä opiskelijoita saisi olla näissäkin opinnoissa enemmän.

Tietomallinnus rakentamisessa (BIM, Building information modeling) on fyysisten rakenteiden digitaalista mallinnusta.

RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen kertoo, että 3D-suunnitelmien käyttö ja älykkään rakentamisen malli on yleistynyt niin suunnittelussa, työmailla kuin rakennusten ylläpidossakin.

"Työmailla piirustukset ja suunnitelmat ovat yhdellä pädillä, ja ne päivittyvät reaaliaikaisesti. Se on lähes kaikilla osa työnkulkua. Automatisointi on tullut suunnitteluprosessiin ja se vähentää virheiden määrää", Miimu Airaksinen kertoo.

Rakentamisen opiskelijoita puolestaan kiinnostavat tulevaisuuden työllistymisvaihtoehdoista eniten suunnittelu ja konsultointi sekä rakennuttaminen ja tilaaminen.

Kyselyn perusteella vastavalmistuneiden taidoista heikoimmaksi nousivat johtamis- ja esimiestaidot, yritystoiminnan perusteiden tuntemus, oman alan käytännön osaaminen sekä lainsäädännön tuntemus. Vastauksissa oli myös jonkin verran hajontaa: esimerkiksi toisten mielestä matemaattis-fysikaaliset taidot ovat hyvin hallussa, toisten mielestä niissä on puutteita. Yleisesti ottaen nämä taidot arvioitiin kuitenkin hyviksi.

Parhaimmat arvosanat puolestaan annettiin uusien asioiden omaksumistaidoista, ongelmanratkaisutaidoista yleisesti ja oman alan teoreettisesta osaamisesta.

Kaikkiaan tulokset ovat positiivisia: vaikka oman alan käytännön osaaminen onkin luonnollisesti opiskeluvaiheessa vielä osittain jopa heikolla tasolla, on teoreettinen osaaminen arvioitu erittäin hyväksi. Uusien asioiden omaksumistaitojen korkea arvosana kertoo, että vastavalmistuneiden koetaan oppivan nopeasti. Vaikka vastavalmistuneilla diplomi-insinööreillä koetaan olevan puutteita oman alan käytännön osaamisessa, antaa diplomi-insinöörin koulutus hyvät valmiudet oppia nopeasti myös käytännön työtehtäviä.

Opintokyselyyn vastasi 302 opiskelijaa tai vastavalmistunutta Aalto-yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun yliopistosta ja LUT:sta. Professoreille suunnattuun kyselyyn mielipiteensä antoi 17 henkilöä vastuullaan olevan opintosuunnan kannalta kolmesta yliopistosta eli Aallosta, Tampereelta ja Oulusta. Yrityksille suunnattuun kyselyyn vastasi 20 eri alan yritystä.

Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä vaihteli 50 ja 5 000 työntekijän välillä.

Professorien terveisiä opiskelijoille:

”Panostakaa perusasioiden oppimiseen, ymmärtämiseen ja soveltamiseen. Matematiikan ja fysiikan roolit ovat niitä, joita insinöörin odotetaan tuntevan.”

”Olkaa kiinnostuneita kaikesta ja kehittäkää osaamistanne laaja-alaisesti.”

”Lähtekää rohkeasti maailmalle vaihtoon tai töihin!”

”Kyseessä on yhteiskunnallisesti harvinaisen merkittävä ja monipuolinen alakokonaisuus, jossa on paljon ja mielenkiintoista kehitettävää ja uudistettavaa vuosikymmeniksi, niin tekniikan kuin taloudenkin saralla. On opiskeltava perusteet mieluummin täydellisyyttä tavoitellen kuin rimaa hipoen.”

”Maailman mielenkiintoisin toimiala. Se on muuttumassa - olkaa muuttajia!”

Yritysten terveisiä teekkareille:

”Alalla on huippuhienot mahdollisuudet päästä vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön. Työllä on merkitystä nyt ja tuleville sukupolville. Työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Tarvitaan oikeaa asennetta, intoa ja innovaatioita! Digitaalisuuden ja vastuullisuuden teemojen ympärillä on vielä paljon innostavaa tekemistä alalla.”

”Työelämässä kaivataan osaajia, joilla on vankan alan osaamisen lisäksi perustiedot ja taidot koodaamiseen. Tulevaisuudessa suunnitteluala siirtyy yhä enemmän algoritmipohjaiseen suunnitteluun ja se tulee vaatimaan nuorelta suunnittelupolvelta paljon työpanosta, kun vanhemmilta suunnittelijoilta taidot siihen laajalti puuttuvat. Myös ympäristöasioihin (päästöt, kierrätettävyys, muuntojoustavuus, energiankulutus) olisi hyvä olla perustietämystä, sillä niiden merkitys korostuu koko ajan.”

Rakentamisessa on RIL:n Airaksisen mukaan pulaa osaavasta työvoimasta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvavissa keskuksissa. Toistaiseksi rakennustyömaat ovat koronaviruksenkin aikana pysyneet käynnissä ja pulaa komponenteistakaan ei ole ollut. Työmailla osa virolaisista ja muista ulkomailta tulleista rakentajista on jäänyt Suomeen asumaan, kun kulku Viroon on pandemian aikana estynyt. Työmailla töitä on järjestetty uudelleen.

Lue lisää: Helsinkiin nousee maan suurin puusta rakennettu toimistokiinteistö – "Ei voi sanoa, että puu tai betoni olisi toista edullisempi"

Lue lisää

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara tarpoo korkkareissa vaikka läpi lumihangen, mutta iloitsee epämukavuudesta huolimatta hiekkatiestä

Puuelementtirakennus ei painu kuin 2–3 milliä kerrokselta

Helsinkiin nousee maan suurin puusta rakennettu toimistokiinteistö – "Ei voi sanoa, että puu tai betoni olisi toista edullisempi"

Koneviesti: Savonlinnalainen Kimmo Laamanen hyödynsi maatilansa vanhaa rakennuskantaa kuivaamon rakentamisessa – näin se sujui