Rakentaminen

Pientalot nousevat varhaishistorialliseen miljööseen Liedossa

Turun Yliopistosäätiö rakennuttaa Liedon Vanhalinnaan 60–70 asunnon pientaloalueen. Yhtenäinen asuntoalue on kuin historialliset "asuntomessut".
Carolina Husu
Liedon Kuninkaanraitille jo rakennetut talot ovat kaksikerroksisia, kapearunkoisia puurakenteisia moderneja omakotitaloja.

Turun Yliopistosäätiö rakennuttaa historialliseen Liedon Vanhalinnan miljööseen uuden pientaloalueen. Hämeen Härkätien kupeessa sijaitsevalla seudulla asuttiin jo 5 000–6 000 vuotta sitten.

Turun keskustasta matkaa Valtatie 10:tä Hämeenlinnan suuntaan on seitsemän kilometriä. Hiekkatietä yli metsäisen mäen – ja vieras onkin keskiajalla, ajallisesti kauempanakin, Suomen varhaishistoriassa. Vanha Härkätie on maan vanhin maantie.

Kolmessa vaiheessa rakennettava 60–70 tontin pientalomiljöö muistuttaa asuntomessualuetta, johon nousee kerralla kymmeniä uudisrakennuksia Kuninkaanraitin ja Linnavuoren naapuriin.

"Puurakentamista, rapattuja julkisivuja, pulpettikattoja, modifioituja talopakettiratkaisuja", kertoo Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.

Asemakaavassa periaate oli, ettei kansallismaisemaksi luokiteltuun, Linnavuorelta avautuvaan peltomaisemaan näy asuntoja.

Liedon Vanhalinnan alueen uudisrakennuttaminen aloitettiin jo vuonna 2008 asemakaavan valmistuttua.

"Huonoimpaan mahdolliseen aikaan", Kanervisto viittaa 2008–2009 alkaneeseen finanssikriisiin. Omakotitaloja rakennettiin tuolloin hyvin vähän koko Suomessa.

Nyt tonttikauppa käy. Kesäkuussa myyntiin tuli 27 tonttia lisää. Uusin kohde Vanhalinnan kartanon mailla on Puutarhan alue. Säätiöllä oli keväällä tontteja välitysmyynnissä 13 kappaletta. Niistä on kuusi vielä jäljellä.

Alueen kunnallistekniikka valmistuu maaliskuussa.

Ensimmäinen Kuninkaanraitin kohde alkoi viidellä talolla. Muutaman vuoden kuluttua naapurusto kasvoi.

Rakennustapaohje käsittää kaksikerroksisia, kapearunkoisia puurakenteisia moderneja omakotitaloja. Tällä ensimmäisellä alueella on kymmenen tonttia vapaana. Niistä neljä käytetään tontteja yhdistämällä säätiön omistukseen tulevaan viiden huoneiston rivitaloon.

14 tonttia on vuokrattu pitkäaikaisin maanvuokrasopimuksin paikalliselle rakennusliikkeelle, joka aloittaa keväällä 2021 omakotitalojen rakentamisen.

Carolina Husu
Kuninkaanraitin asuinalue nousee museotie Hämeen Härkätieltä ylös rinteeseen Liedon Vanhalinnassa.

600–1 000 neliön metsätonttien keskihinta on runsaat 60 000 euroa ja tasamaalla 45 000 euroa. Näkymä Aurajokilaaksoon maksaa 50 000–70 000 euroa.

Omana sijoituksenaan Yliopistosäätiö rakennuttaa viiden asunnon rivitaloyhtiön museotien varrelle myyntiin tai vuokralle. Rakennustyöt ovat juuri alkaneet.

Säätiö kiinnitti oman kohteensa lämmitysratkaisuissa huomiota elinkaarikustannuksiin.

Valinta tehtiin maalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun välillä. Lämmitystehot vastaavat näissä toisiaan, mutta maalämpö vei voiton, kun samalla saadaan huoneistojen jäähdytyskin.

Kuninkaanraitin 50 talossa asuu noin 150 henkilöä. Puutarha-alueelle muuttaa noin 27 taloutta.

Mistä muuttajat tulevat alueelle?

"Turusta, Liedosta, Kaarinasta, Raisiosta... Kolme taloutta on siirtynyt alueen vuokratalosta omaan asuntoon. Nuoria perheitä, muutama vanhempikin pariskunta", Kanervisto luettelee muuttajien lähtökuntia.

Jukka Pasonen
Turun keskustasta Liedon Vanhalinnaan on matkaa Valtatie 10:tä Hämeenlinnan suuntaan seitsemän kilometriä.

Turun Yliopistosäätiö tukee tonttirahoilla yliopistoa.

Turun Yliopistosäätiölle Liedon Vanhalinna maineen ja kartanoineen tuli testamenttilahjoituksena Mauno ja Ester Wanhalinnalta vuonna 1956.

Wanhalinnat olivat suomalaiskansallisia romantikkoja, joilla oli vakaumus ja suuri halu tietää Vanhalinnan muinaisista vaiheista enemmän sekä edistää koko Varsinais-Suomen ja maan esihistorian tuntemusta.

Vuosisatoja viljellyn tilan tuottoja he toivoivat käytettävän arkeologiseen opetukseen ja tutkimukseen Turun yliopistossa. Kartano ja sen rakennukset kokoelmineen ovat säilyneet museona.

Yliopistosäätiöllä on taseessaan yhä hankintahintaa alueen maapohjasta, koska käytännössä Liedon Vanhalinna -tytärsäätiön 2000-luvun peruskorjausohjelmasta syntynyt velka maksettiin pois.

"Todellisuudessa nykyiset tontin ostajat maksavat Vanhalinnan museo- ja kulttuurikeskuksen saattamista nykykuntoon", säätiön asiamies Pekka Kanervisto kuvaa tonttirahojen käyttöä.

Siis "gryndaamista" tieteen ja kulttuurin hyväksi. Säätiön itselleen rakennuttama rivitalo on kiinteistösijoitus säätiön taseessa.

Turun Yliopistosäätiön tehtävänä on tukea ja edistää Turun yliopiston toimintaa. Tonttien takaisinmaksuajat maankäyttösopimuskorvauksineen ovat olleet pitkät, mutta säätiöt ovat täyttäneet tehtäväänsä ja saaneet etunojassa Vanhalinnan rakennukset kunnostettua.

Säätiöt jakavat vuosittain stipendejä ja lahjoituksia Turun yliopistolle, sen opiskelijoille ja tutkijoille. Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotena säätiö myönsi tukea yliopistolle kolme miljoonaa euroa.

Summaan sisältyvät myös kolme uutta tekniikan professuuria viideksi vuodeksi. Konetekniikan ja materiaalitekniikan DI-koulutukset käynnistyivät syksyllä.

Carolina Husu
Varsinais-Suomen vilja-aittaa. Asemakaavan periaatteena oli, ettei kansallismaisemaksi luokiteltuun, linnavuorelta avautuvaan peltomaisemaan näy asuntoja.

Lue lisää

Tutkimus: Raskaana olevat naiset selvisivät hyvin pandemian ensimmäisestä aallossa – unen määrä ja laatu pysyivät yhtä hyvinä kuin ennen rajoituksia

Kommentti: Kaikki sivistys on lähtöisin Turusta... Runebergkin!

Susihämähäkki lumosi suurilla silmillään – turkulaistutkijat löysivät tänä vuonna 70 uutta eläinlajia, joista osa nimettiin julkkisten mukaan

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista