Rakentaminen

Ei mitään mökkejä – cityhirsitaloja nousee jo kaupunkikeskustoihinkin

Aiemminkaan hirttä ei ­kielletty, mutta ­kuntien ­kaavoittajat ­katsoivat ­karsaasti pyöreitä ­hirsiä ja ulkonevia ­salvoksia.
Sanne Katainen
Timpuri Sami Pihlapuro urakoi hirsitaloa Otso Korhosen ­rakennusyrityksessä.

Kävelylenkki Keravan keskustan tuntumassa: rakenteilla on pari puu- ja peräti kolme hirsitaloa. Kuinkas nyt näin? Hirsitaloja kun ei ole ruutukaava-alueilla juuri näkynyt, kivitaloja sitäkin enemmän.

Eivätkä nämäkään ole mitään mökkejä. Tämäkin tässä täyttää pitkän ja isohkon keskustatontin laidasta laitaan. Hulppeaa rakennusta kiertää vielä jyhkeä hirsiaita.

Mikä kaavoittajien päässä on muuttunut?

”Ei mikään”, vastaa rakennuksen myyneen Honkarakenteen hirsiasiantuntija Mikko Rajamäki.

”Kaavat eivät ole muuttuneet, vaan talot ja ratkaisut. Hirsi ei ole aiemminkaan este ollut, mutta mökkimäisyys on nyt kadonnut ja ihmiset panostavat terveelliseen ja luonnonmukaiseen rakentamiseen.”

Asian vahvistaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne ­Jarva.

”Vielä takavuosina ajateltiin, että hirsi on maalaismainen eikä sovi urbaaniin ympäristöön. Kaavoittajat pitivät erityisesti pyöreitä hirsiä ja ulkonevia salvoksia sopimattomina. Hirttä tuskin kiellettiin, mutta ei sitä myöskään mainittu rakentamistapaohjeissa, joissa suositeltiin laudoitusta, rap­pausta tai tiilipintaa.”

”Ei hirsitaloja koskaan ole kielletty, kyllä niitä on tehty. Mutta kesämökkimäisyyden välttämiseksi olemme pitkänurkkasalvostalojen sijasta suositelleet niin sanottuja kaupunkihirsitaloja”, Keravan kaupungin rakennusvalvontaa johtava Tapani Hilvenius kertoo.

Mallistot ovat sittemmin kehittyneet ja pintaan ovat nousseet sisäilmakysymykset ja viimeisimpänä ilmasto eli hiilen sitominen. Asenteet ovat samalla muuttuneet.

”Osassa kunnista on kaavoitettu hirsitaloille omia alueita ja kunnat rakentavat itsekin hirrestä kouluja ja päiväkoteja. Asuntomessuillakin on aina hirsi­taloja mukana”, Jarva sanoo.

Pientaloista 90 prosenttia on puutaloja, ja hirsi­talojen osuus pientaloista on pompannut kymmenessä vuodessa noin kymmenestä 23 prosenttiin, kertoo Pientaloteollisuus ­PTT:n johtaja ­Kimmo ­Rautiainen.

”Luonnonläheisyyden ja hengittävän rakenteen lisäksi suosion syynä ovat kaupunkeihin suunnitellut city-mallistot ja erityisesti se, että nyt valmistajilla alkaa olla myös valmistaloja.”

Perinteisten hirsifirmojen lisäksi niitä myyvät myös esimerkiksi talopaketeistaan tunnetut Jukkatalo ja Kastelli-talo.

Moni päätyy itse tehtyyn puutaloon siksikin, että pelkää tiukkojen rakentamisaikataulujen jättävän rakenteita kosteiksi.

Hirsi saadaan näyttämään julkisivultaan lautatalolta monin kikoin: ajamalla leveään hirteen poikittainen ura, pitämällä hirsien saumat pieninä ja jättämällä ristinurkat ja paksut vuori­laudat pois.

Sanne Katainen
Tontin täyttävä ja polveileva talo Keravan keskustan tuntumassa on herättänyt kiinnostusta ohikulkijoissa. Vajaan tuhannen neliömetrin tontti on 50 metriä pitkä, talo 36 metriä ja hirsiaita päälle.

Mökkimäisyyttä voidaan häivyttää esimerkiksi painumattomilla hirsillä, Rajamäki kertoo. Pintaan lisätty eristerappaus tai rappauslevy kelpuuttaa hirsi­talon kivitaloalueellekin, ja palkkien avulla tehdyt isot ikkunat vievät viimeisetkin mielikuvat vanhasta hirsitalosta.

Tämän keravalaistalon ulkoseinissä ei ole lainkaan eristeitä. Painumaton hirsi on 270 millimetriä paksua lamellihirttä, jossa on sisällä ja ulkona on kahdeksan vaakasuoraa ja keskellä kaksi pystyhirttä. Pystyssä oleva osa saa aikaan painumattomuuden.

Lamellit on liimattu toisiinsa kiinni, ja sydänpuu on käännetty hirren ulkopintoja kohden, Raja­mäki kertoo. Se on kalliimpaa kuin perinteinen, painuva vaakahirsi, mutta monen mielestä etujensa vuoksi sen arvoinen.

”Massiivipuinen ulkoseinä tasaa kosteutta sitomalla ja luovuttamalla sitä ja on juuri kosteusteknisenä ratkaisuna syy hirsirakentamisen suosioon.”

Rakenteen liimakaan ei hänen mukaansa muodosta höyry­sulkua.

Talon ulkopinnaksi jää tummaksi petsattu hirsi ja sisäpinnaksi sveitsiläisellä Diotrol-­puunsuojalla käsitelty luonnonhirsi, osaan väliseinistä kipsilevy ja osaan hirsipaneeli.

Väliseinien ja yläpohjan eristeenä on sanomalehdistä tehtyä puukuitueristettä. Yläpohjaan on puhallettu 500 millimetriä eristettä ja kosteussulkuna toimii muovin sijasta saksalainen höyrynsulkukangas.

Sanne Katainen
Ei enää ristinurkkia. Kaupunkihirsitalon nurkat näyttävät tältä, ­sillä erikoishirsi ei painu, havainnollistaa Honkarakenteen Mikko Rajamäki.

Tälle jättitalolle haastetta toivat – oikean aikaan löytyvien luotettavien timpurien lisäksi – pitkänomainen tontti ja 1960-luvun kaava, joka ei sallinut kuin yhden asuinkerroksen eikä ikkunoita yhdelle julkisivulle. Niinpä suuret ikkunat ovat naapuriin päin eivätkä hiljaiselle pikkutielle.

Kerrosalaa on 256 neliötä plus terassit. Talon keskellä on korkea avokeittiö-olohuone, johon sopii vaikka kuinka suuri televisio. Toisessa päässä ovat aikuisten ja kahden lapsen makuuhuoneet sekä eristetty musiikkihuone. Toisessa päässä sijaitsevat taas toimisto, puulämmitteinen sauna ja puukuituinen amme.

A-energialuokituksen saavaa taloa lämmittävät 220-metrisestä kaivosta tuleva maalämpö ja tehokas lämmön talteenotto, ja sähköntuotannossa auttavat katolle asennettavat aurinkokennot. Varaavaa takkaa ei tarvita, vaan tulisija läpäisee lasiseinän ja näkyy sisään ja ulos.

Lattiapinnaksi tulee makuuhuoneisin kokolattiamatto ja olotilaan kiillotettu betoni, jonka voi ajan myötä pinnoittaa.

Rakentaminen maksaa tavallisesti Rajamäen mukaan 2 500–3 000 euroa hirsitalon kerrosneliötä kohti, mutta tämän talon hintaa nostavat erikoishirren lisäksi maalämpö sekä palkattu arkkitehti ja teettäminen avaimet käteen -palveluna.

Aikakin on rahaa: ennen kuin yläpohjaan saatiin eristeet, pelkästään työmaan lämmityslasku oli joulukuulta 5 000 euroa.

Rajamäen mukaan yksikkökustannus on suunnilleen sama, vaikka talo suunniteltaisiin yksilölliseksi. Hintaa tuo silloin lähinnä lisäkoko. Eniten hintaan voi vaikuttaa sisustusvalinnoilla.

Sanne Katainen
Painumaton hirsi tehdään kymmenestä osasta.

Lue lisää

Aarre: Kontiotuote käyttää seinähirsiin järeää mäntytukkia – ”Kun metsät hakataan entistä nopeammalla kierrolla, se voi johtaa järeän tukin määrän vähenemiseen"

Honkarakenteen uutuus helpottaa sisäilmaongelmia

Hirsitalot Mikkelin asuntomessujen vetonauloja - katso kuvat

Joka viides omakoti­talo rakennetaan hirrestä