Rakentaminen

Tutkijat vertailivat uusia rahkasammalesta ja turpeesta valmistettuja eristetuotteita perinteiseen selluvillaan ja kutterinlastuun: Hiilijalanjäljen ero pahimmillaan yli 30-kertainen

Uusien eristetuotteiden ympäristövaikutukset ovat vielä toistaiseksi selvästi perinteisiä eristetuotteita suuremmat. Ympäristövaikutuksia on kuitenkin mahdollista pienentää.
Jukka Pasonen
Uusien eristetuotteiden ympäristövaikutukset ovat selvästi perinteistä selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat.

Uudet rahkasammalesta ja turpeesta valmistetut eristetuotteet sopivat selluvillan ja kutterinlastun ohella hyvin rakentamiseen ja kiinnostavat varsinkin hirsirakentajia. Uusien eristetuotteiden ympäristövaikutukset ovat kuitenkin selvästi perinteistä selluvillaa ja kutterinlastua suuremmat.

Eristetuotteiden hiilijalanjäljen ero on yksittäisiä materiaaleja verratessa lähes 15-kertainen. Siinä missä kutterinlastun hiilijalanjälki on vain 0,380 hiilidioksidiekvivalenttia eristeneliötä kohden, turpeella tuo arvo on 5,64. Vertailun tulos on vielä ikävämpi, jos kutterinlastun fossiilista ilmastovaikutusta verrataan turpeesta ja sammaleesta tehtyyn eristelevyyn. Tämän eristelevyn hiilijalanjälki on 12,1 hiilidioksidiekvivalenttia ja fossiilinen ilmastovaikutus on yli 30-kertainen kutterinlastuun verrattuna.

Positiivista kuitenkin on se, että ympäristövaikutuksia on mahdollista pienentää valmistusprosessia kehittämällä.

Uusien eristetuotteiden ympäristövaikutuksia tutkittiin Oulun ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen metsäkeskuksen yhteisessä Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit -hankkeessa.

Hankkeessa tutkittiin irtomateriaaleina kutterilastua, selluvillaa, rahkasammalta ja turvetta sekä levytuotteina kahta Vapon koetuotannossa valmistettua tuotetta, joista toinen oli puhdasta turvetta ja toinen turpeen ja rahkasammalen sekoitetta.

Kutterinlastu ja selluvilla ovat jo markkinoilla vakiintuneita eristemateriaaleja. Turvetta ja rahkasammalta on Suomessa irtomateriaalina käytetty eristeinä perinteisessä puurakentamisessa, mutta niistä ei valmisteta kaupallisia tuotteita. Turpeesta sekä turpeen ja rahkasammalen sekoitteesta valmistetut levyeristeet ovat täysin uusia, vasta kehitysvaiheessa olevia tuotteita.

Eristeiden ympäristövaikutukset laskettiin raaka-aineen hankinnasta tehtaan portille. Suurimmat ympäristövaikutukset olivat levyeristeillä. Niiden valmistus on energiaintensiivistä ja valtaosa fossiilisesta ilmastovaikutuksesta syntyikin energialähteenä käytetystä nestekaasusta. Levyeristeiden valmistuksen energiankulutus oli selvästi suurempaa kuin muilla eristeillä.

Turpeesta ja rahkasammalesta tehtyjen irtoeristeiden ilmastovaikutus ja energiankulutus olivat huomattavasti pienemmät kuin levytuotteilla, mutta silti moninkertaiset verrattuna selluvillaan ja kutterinlastuun. Tutkijat muistuttavat, että merkittävä osa näiden tuotteiden ilmastovaikutuksesta muodostuu raaka-aineen tuotantoalueella.

Selvästi pienin hiilijalanjälki ja primäärienergiankulutus oli laskelmien perusteella selluvillalla ja kutterinlastulla. Molempien tuotteiden raaka-aine on kuivaa, ja niiden prosessointi eristeeksi kuluttaa vähän energiaa. Raaka-aineen tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet, sillä selluvilla valmistetaan keräyspaperista ja kutterinlastu on höylätyn sahatavaran valmistuksen sivutuote.

Lue lisää:

Rahkasammalesta ja turpeesta tehdyt eristeet kiinnostavat hirsirakentajia – ympäristövaikutukset toistaiseksi suuremmat kuin kutterilla ja selluvillalla

Joka neljäs uusi omakotitalo on hirsirakenteinen – rivitaloissa ja palvelurakennuksissa hirren käytön arvioidaan kaksinkertaistuvan tänä vuonna

Lue lisää

Rahkasammalesta ja turpeesta tehdyt eristeet kiinnostavat hirsirakentajia – ympäristövaikutukset toistaiseksi suuremmat kuin kutterilla ja selluvillalla

Turveala kuihtuu ennätysnopeasti mutta soilla muhii uusi kasvubisnes

Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Rahkasammal kasvaa, turve ei