Rakentaminen

Helsingin Kuninkaantammessa testataan vähähiilisyyttä hankintakriteerinä – YM avasi rakentamisen päästötietokannan helpottamaan rakennusten suunnittelua

Puisessa kerros­talossa rakennus­materiaalien hiilipäästöt todettiin 20 prosenttia pienemmiksi kuin betonisessa.
Sanne Katainen
Pääosin puurakenteisia, pienen hiilijalanjäljen omaavia taloja aletaan rakentaa elokuussa Helsingin Kuninkaantammeen Asetelmakadulle. Syksyllä 2023 valmistuvien talojen materiaalihankintoja ei ole vielä tehty, mutta urakoitsija Arkta Reponen on käyttänyt kaikissa edellisissä kohteissaan kotimaista puuta. Kuvassa rakennustöitä Kuninkaantammessa.

Helsingin Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle nousee kerrostaloja, joiden hiilijalanjälki poljetaan mahdollisimman pieneksi.

Asetelmakadulle suunniteltujen talojen rakentamiselle asetettiin useita vaatimuksia ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Käytössä syntyvien päästöjen ohella huomioitiin rakentamisen ja materiaalien päästöt.

Hiilijalanjäljen lisäksi minimoitiin energiatehokkuusluku. Kaavamääräyksessä edellytettiin puu- ja matalaenergiarakentamista.

”Tutkimme parasta keinoa ohjata vähähiilistä rakentamista. Asetelmakadusta saimme ensimmäistä kertaa kokemusta hiilijalanjäljen arvioinnista ja käytöstä hankintakriteerinä”, kertoo Helsingin kaupungin asuntotuotannon (ATT) ympäristöasiantuntija Jonna Seppänen.

Tarjouskilpailuun osallistui kaksi tarjoajaa, joista ilmastovaikutuksiltaan kunnianhimoisempi ehdotus harmillisesti luopui kilpailusta.

Seppäsen mukaan hankinnassa sovelletut ympäristökriteerit kuitenkin takaavat, että kohde toteutuu vähähiilisenä. Mikäli tarjousvaiheessa laskettua hiilijalanjälkeä ei saavuteta, on rakennuttajalla oikeus vaatia toimittajalta korvaus.

Tarjouskilpailun pisteytyksessä ympäristökriteerit muodostivat puolet pisteistä ja hinta puolet.

Tarjousten vähyyden arvioitiin johtuvan siitä, että puurakentamisen toimijoita on Suomessa kohtalaisen vähän. Koska Asetelmakadun talot rakennetaan puusta, jäi kilpailutuksessa vertailematta, kuinka suuri ero hiilijalanjäljessä olisi puisten ja betonisten rakennusten välillä.

Seppäsen mielestä ei ole hedelmällistä asettaa puuta ja betonia vastakkain rakennusmateriaaleina, vaan tutkia kokonaisuutta.

Kehitteillä on uudenlaisia betonituotteita, joiden aiheuttamat päästöt ovat jopa 70 prosenttia aiempaa pienemmät. Lisäksi betonin määrä betonirakenteissa näyttäisi vähenevän tulevaisuudessa.

A-insinöörit ovat laskeneet, että vähähiilisellä betonirungolla voitaisiin perinteisen kerrostalon hiilijalanjälkeä vähentää 5–8 prosenttia.

Puurungolla rakennuksen hiilijalanjälki pienenisi 10–20 prosenttia.

Seppäsen mukaan materiaalitehokkuudella, pitkäikäisten tuotteiden käytöllä, muunneltavuudella ja muilla kiertotalouden ratkaisuilla voidaan vähentää hiilijalanjälkeä entisestään.

VTT:n laskelmien mukaan puukerrostaloon sitoutuu hiilidioksidia 150–300 kiloa per neliömetri, kun taas betoniseen kerrostaloon sitoutuu hiilidioksidia noin 40 kiloa neliömetrille.

Lisäksi puukerrostalon rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on runsaat 10 prosenttia pienempi kuin betonisen ja kasvihuonekaasupäästöt yli 15 prosenttia pienemmät.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu Kuninkaantammessa vertailemalla Taidemaalarinkadulle rakennettujen puu- ja betonikerrostalojen hiilipäästöjä.

Puisessa talossa rakennusmateriaalien hiilipäästöt todettiin 20 prosenttia pienemmiksi kuin betonitalossa. Kun huomioitiin sadan vuoden elinkaaren aikana myös energiankulutus, puurakenteisen kerrostalon päästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät.

Rakennusten hiilijalanjäljen laskennassa käytetään yhä useammin ympäristöministeriön kehittämää menetelmää, joka sisällytetään osaksi rakennuslupia vuonna 2025.

Ministeriö avasi maanantaina avoimen rakentamisen päästötietokannan, josta saa tietoa rakennustuotteiden ilmastovaikutuksista, materiaalitehokkuudesta ja kierrätettävyydestä.

Tarkoitus on helpottaa vähähiilisten rakennusten suunnittelua. Rakentamisen päästötietokanta löytyy verkosta osoitteesta co2data.fi.

Rakentamisen ilmastokriteerejä

  • Kuninkaantammen Asetelma­kadulla rakentamiselle on asetettu seuraavia kriteerejä:
  • Tieto yrityksen ulkopuolisesti todennetusta ympäristöjärjestelmästä
  • Rakennuksen kantava runko ja julkisivu valtaosin puurakenteisia
  • Puun käyttöä edellytetään ulko- ja sisätiloissa palo­turvallisuus huomioiden
  • Rakennuskohtainen energiatehokkuusluokka A
  • Rakennuksissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa: vähimmäis­vaatimuksena aurinkosähkö­järjestelmä, suosituksena myös maa- ja/tai aurinko­lämpö sekä jäteveden lämmön talteenotto
  • Pysäköintihalliin sähkö­autojen latausmahdollisuus
  • Keskitetty, lämmön talteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä
  • Lämmityksen ohjauksessa hyödynnetään ulkolämpötilan lisäksi sääennustetta.
  • Ilmanvaihtojärjestelmien vuosihyötysuhde minimissään 70 prosenttia
  • Ilmanvaihtojärjestelmän sähkötehokkuuden SFP-luku korkeintaan 1,6 kW/(m3/s)
  • Suunnittelussa suositaan kestäviä ratkaisuja ja materiaaleja
  • Fossiilivapaa rakennustyömaa (sähköllä tai biodieselillä toimivat koneet)
Lue lisää

Minne katosi hiilijalanjälki ruokapakkauksista?

Sahateollisuus on jälleen tulevaisuutta

Alko selvitti pakkausmateriaalien vaikutusta hiilijalanjälkeensä – kevyet ja kierrätettävät pakkaukset ympäristöystävällisimpiä

Puu sopii rakentamiseen kotieläintiloilla hyvin, kunhan kosteus ja haittaeläimet ovat hallinnassa