Rakentaminen

”Emme keksi mitään pahaa sanottavaa", sanoo Raision savitalossa alusta saakka asunut perhe

Asuntomessut perustettiin alunperin rajun muuttoliikkeen vuoksi pientaloja esittelemään, mutta vuosikymmenten aikana on nähty myös monenlaisia kokeiluja.
Eija Mansikkamäki
Nanneli Pallasmaa ja Kari Laamanen ovat viihtyneet olkisavi-harkoista tehdyssä talossaan alusta saakka.

Yksi aikansa puhutuimmista asuntomessutaloista kautta aikojen oli Raision messuilla vuonna 1997 esitelty savitalo. Rakennuslehti kutsui sitä jutussaan vuonna 2014 ”kestämättömäksi ratkaisuksi”, ilman perusteluita.

Mutta mitä tuumivat asukkaat?

MT kävi koputtelemassa ovella ja tapasi talon alkuperäiset asukkaat.

”Emme keksi mitään pahaa sanottavaa. Kaikki on toiminut, kosteusongelmia ei ole ja seinien saviharkkojen painumat ovat oletettua pienempiä”, Nanneli Pallasmaa kertoo.

”Selvitimme heti alussa, että savitalossa ei home viihdy ja se pitää lämmön talvella ja viileyden kesällä. Esimerkiksi Saksassa tuetaan ekologista rakentamista, eikä savirakentaminen ole harvinaista”, puoliso Kari Laamanen lisää.

”Talohan oli viehättävä, mutta olimme vähän ennakkoluuloisia materiaalin suhteen”, Lahdessa tuolloin asunut lääkäripariskunta muistelee. Alunperin he etsivät tonttia, mutta kun projektia tarjottiin, he selvittivät asiaa teknillisestä korkeakoulusta saakka. Kun vihreää valoa näytti myös Pallasmaan tunnettu arkkitehti-isä, he uskalsivat asettua taloon. Talossa on kasvatettu kolme lasta ja koiria.

Seinät on tehty harkoista, joissa on olkea ja savea Pöytyän pelloilta. Harkot teki luomukanalan pitäjä, mutta tuotteistaminen ontui eikä harkoista tullut myyntituotetta.

Savitaloja on tehty, mutta harvakseltaan. Tämän talon seinissä on sisällä tasoite ja ulkona eristeenä toimii rappaus tai puuverhous.

Eija Mansikkamäki
Pariskunta esittelee saksalaista savitaloesitettä, sillä Saksassa savitalot eivät ole niin kummajaisia kuin meillä.

”Kaikki on alkuperäistä ja usko pois, tämä seinäkin on yli 20 vuotta sitten rapattu”, Pallasmaa silittelee vitivalkoista terassin seinää.

Ikkunapuitteet ovat Inarin mäntyä, maalit luonnonmukaisia, kattotiilet ruotsalaista poltettua savea, eikä muovia ole missään. Talohanke sai aikanaan EU:lta maaseuturahaakin. Ilmanvaihto on painovoimainen ja asukkaat ovat asentaneet taloon maalämmön ja aurinkopaneelit.

Taloa on käyty katsomassa ulkomailta asti. ”Yksi itävaltalainen alkoi kaivella linkkuveitsellä sisäseinää auki, joten otin sitä esiin ihan itse ja laitoin lasisen katseluluukun”, Laamanen esittelee.

Eija Mansikkamäki
Kari Laamanen teki porrasseinään katseluluukun sen jälkeen kun itävaltalainen vieras kaiveli puukolla seinärakennetta esiin.

Tämänvuotiset asuntomessut ovat menossa paraikaa Lohjalla. Messuja pidetään näyteikkunana suomalaiseen ihanneasumiseen ja tyylikkääseen sisustukseen, joten ei ihme, että messukiertäjien reaktio on useammin ihastus kuin kauhistus.

Asuntomessuja ei kuitenkaan perustettu unelmia esittelemään, vaan syy oli paljon käytännöllisempi, ilmenee Ajankuvia & suuntalinjoja -messuhistoriikista vuodelta 2001.

Muuttoliike sulloi väkeä kaupunkeihin ja asuntoja piti saada nopeasti ja paljon. Tavoitteena oli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuosina 1966–1975. Vauhti tarkoitti, että uusia asuinalueita ja kerrostaloja tehtiin vimmatusti.

Mutta suomalainen unelmoi omakotitalosta. Päättäjät ajattelivat perustaa Helsingin maalaiskuntaan pysyvän näyttelyalueen, jossa talotehtaat esittelisivät sarjatuotantoon sopivia pientalojaan ja jolla voitaisiin testata, mitä uuden asuinalueen ja omakotitalo tekeminen maksaa.

Päädyttiin kuitenkin näyttelyyn, joka jatkaisi elämäänsä tavallisena asuinalueena. Alueen tarjosi Tuusula Lahelasta, missä pidettiin ensimmäiset asuntomessut vuonna 1970. Ensimmäisten vuosien messutaloissa oli suora sähkölämmitys ja tasakatto, siis ennen energiakriisiä.

Keravan uutuus vuonna 1974 olivat pienet tontit, joille mahtui talo, autokatos ja pihaa eteen ja taakse. Monelle sellainen riittäisi nytkin.

Vuosikymmenten varrella on nähty erilaisia koe-, eko-, ufo-, äly- ja ökytaloja, ja osa kokeiluista osa on jäänyt elämään ja osa ei. On säästetty energiaa pienentämällä ikkunoita ja lisäämällä laseja, ottamalla lämpöä irti maasta ja auringosta, palattu juurille hirren ja maakellarien myötä, haettu pitsihuvilaromantiikkaa erkkereistä ja torneista, kokeiltu paanua, terästä ja muovista legotaloa.

Jaana Kankaanpää
Keravan asuntomessuilla 1974 oli vielä tasakattoisia taloja, mutta moni muutettiin lähivuosina harjakatoksi. Syyksi on mainittu huonot materiaalit, ei kaatojen puute.

Osa messualueista on pysynyt houkuttelevana messujen jälkeenkin, mutta osa kokee unohtuneensa päättäjiltä ja on päässyt rapistumaan.

Huolellinen korttelistojen ja pihojen suunnittelu kantaa pitkään. Omaa pihaansa miettivän kannattaakin pistäytyä vanhemmalla asuinalueella, jolloin näkee, mitä puista ja pensaista tuli isoina.

Mutta yksi talo ansaitsee oman messunsa: sotien jälkeen syntynyt harjakattoinen rintamamiestalo, jollaisesta moni haaveilee yhä ja joka on monen nykytalonkin pohjana.

Lue myös:

Yhä useampi nuori haaveilee omakotitalosta – "Kaupunkiluonto ei enää riitä alle 25-vuotiaille"

Nurmijärvellä kiinnostaa omakotitalo, Hangosta ostetaan kakkosasunnoksi kerrostalokaksioita – tällaisia asuntoja suomalaiset etsivät eri puolilla maata

Lue lisää

Haave, jonka voi toteuttaa

Joka kymmenes pientaloasuja maksaisi vähähiilisestä kodista viidenneksen enemmän

Talon pienipäästöisyys ei juurikaan kasvata sen rakennuskustannuksia – energiatehokkuutta ei kuitenkaan voida parantaa loputtomasti

Talouselämä: Koronaeristyksen vaikutus asuntokauppojen määrään näyttää jäävän odotettua pienemmäksi