Rakentaminen

Moni lapsiperhe siirtyy kaupungin hälystä huokeampiin kehyskuntiin – "Asumistoiveet ovat selkeästi muuttuneet"

Rakentaminen

Moni lapsiperhe siirtyy kaupungin hälystä huokeampiin kehyskuntiin – "Asumistoiveet ovat selkeästi muuttuneet"

Rakentaminen 13.04.2018

Kuuma-kuntiin virtaa yhä väkeä, vaikka huippuvuodet ovat takanapäin. Jurvakaisen perhe viihtyy Rajamäen maaseutumaisissa maisemissa. Monia omakotiasumisesta haaveilevia kiinnostavat nyt erityisesti pienemmät tontit.

Suomi kaupungistuu.

Niin kutsutut Kuuma-kunnat eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti ovat 2010-luvun muuttoliikkeen harvoja voittajia.

Kuuma-kuntien suosio on hiipunut huippuvuosista. Ne houkuttavat kuitenkin yhä kuntien kannalta otollisia asukkaita: koulutettuja, nuoria lapsiperheitä.

Eli esimerkiksi sellaisia asukkaita kuin Mira ja Perttu Jurvakainen. He muuttivat Nurmijärven Rajamäkeen paritaloon viisi vuotta sitten kahden lapsen kanssa. Sittemmin lapsia on siunaantunut kaksi lisää.

"Olen tyytyväinen siitä, että muutimme nimenomaan Rajamäelle. Täällä on kylämäinen meininki”, Mira virkkoo. "Harva on tietääkseni muuttanut pois. Klaukkalassa en haluaisi asua ruuhkien takia."

Ei haluta isoa tonttia ja isoa työmaata, vaan mukava koti kivalla paikalla.

Monia omakotiasumisesta haaveilevia kiinnostavat nykyään pienet tontit.

Maaseutuvaltaisissa kunnissa lähtökohtana on perinteisesti ollut iso tontti ja iso talo. Siihen liittyy myös Matti Vanhasen lanseeraama termi Nurmijärvi-ilmiö. Ilmiö oli huipussaan vuosina 2005–2009. Jopa 300-neliöisten omakotitalojen rakentaminen oli tuolloin suosittua.

Takana oli pitkä nousukausi ja ihmiset halusivat lähelle luontoa.

"Pääkaupunkiseudulta tulleet lapsiperheet hankkivat ison tontin ja talon ja pendelöivät Nurmijärveltä töihin", muistelee yhteistyöjohtaja Antti Kuusela.

Sitten talouden duurisoinnut hiipuivat. Asuntoja laitettiin myyntiin, tuli avioeroja.

Nykyisin muutto suuntautuu Nurmijärveä voimakkaammin Sipooseen ja Järvenpäähän. Maahanmuutosta syntynyt väestönlisäys on ohittanut kuntien välisen muuton.

Nurmijärvi-ilmiö ei kuitenkaan ole hävinnyt vaan muuttanut muotoaan, Kuusela arvelee. Esimerkiksi Rajamäki ja Klaukkala kasvavat edelleen.

Asumisen suhteen asenneilmasto on muuttumassa. "Asukkaita ei enää saa ilman monipuolista tarjontaa. Nuoremmat polvet ovat vielä enemmän sen suuntaisia, ettei haluta isoa tonttia ja isoa työmaata, vaan mukava koti kivalla paikalla."

Myös asemien seudut tiivistyvät ja kerrostalot kohoavat. Esimerkiksi Järvenpää vetää uusia asukkaita kaupunkimaisuudellaan.

"Harvalla kasvavalla perheellä on varaa ostaa omakotitaloa pääkaupunkiseudulta. On pakko siirtyä kauemmas, mikäli haluaa isomman talon", kertoo Rajamäellä asuva Mira Jurvakainen. Luontaisetuna tulevat turvallisemmat koulumatkat vilkkaasti liikennöityjen seutujen ulkopuolella.

Ensimmäiset kyselyt pienistä tonteista tulivat viitisen vuotta sitten, muistaa Nummelan kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta.

Oli lapseton pariskunta, joka halusi myydä suuren asuntonsa metsätontilla ja ostaa pienen omakotitalotontin taajamasta. Sellaisia ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin tarjolla.

"Asumistoiveet ovat selkeästi muuttuneet. Ihmisillä on nykyisin hirveästi harrastuksia. Oma talo on tärkeä, mutta pihan hoito ei innosta."

Trendi on sama kaikissa Kuuma-kunnissa: pienet, halvemmat tontit kiinnostavat suuria enemmän. "Vihdissä on isoja tontteja, joissa on valmiit kunnallistekniikat, mutta eipä jonoa näy."

Pian myyntiin tulevat minitontit taas joudutaan todennäköisesti arpomaan kovan kysynnän vuoksi.

Jukka Pasonen

Houkuttimena on myös hinta.

"Pääkaupunkiseudun keskihintataso kovimmin kasvavilla alueilla on täysin epärealistinen. Helsingistä ei tahdo löytyä järkevällä hinnalla mitään", Kuusela lataa.

Huokeammat asunnot houkuttivat myös Jurvakaisen perheen Vantaalta Rajamäen rauhaan.

Kun ilmoituksista vielä sattui silmiin uudehko paritalo tupakeittiöineen, päätös oli selvä.

Maanrakennusalalla työskentelevä Perttu ajaa säännöllisesti töihin omaan yritykseensä Vantaan Viinikkalaan. Hänen työmatkansa takia Rajamäki oli muuttoa suunniteltaessa takaraja.

Mira taas on koulutukseltaan ruotsinopettaja. Sijaisuuksia on löytynyt muuton jälkeen omaltakin kylältä.

Rajamäeltä perhe on hiljattain ostanut myös omakotitalotontin. Nykyinen paritalon puolikas on myynnissä. 300-neliöinen Nurmijärvi-ilmiön talo valtavine tontteineen kuulostaa Jurvakaisten korviin jo liian isolta.

Tulevassa, 170-neliöisessä kodissa pihoineen on perheelle unelmaa riittämiin.

Oikaisu 13.4. klo 10.42: Jurvakaisen perhe osti omakotitalotontin eikä omakotitaloa, kuten tekstissä aiemmin mainittiin.

Nurmijärven Rajamäellä viisi vuotta asuneet Mira ja Perttu Jurvakainen sekä lapset Pinja 1v, Eerik 3v ja Patrik 5v viihtyvät kotinsa maaseutumaisissa maisemissa. Keskimäärin Kuuma-kuntiin muutti vuosina 2010–2016 2 400 henkilöä vuodessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit