Rakentaminen

Lumijoen pieni mutta moderni hirsikoulu kunnioittaa vanhaa rakennusperinnettä

Rakentaminen 09.05.2018

Rakennuksessa on rossipohja, lankkulattia ja harjakatto.


Kai Tirkkonen
Uusi hirsikoulu maalataan ja parin vuoden päästä verhotaan pystyrimalaudoituksella, jolloin se istuu mainiosti vanhojen rakennusten kanssa samaan pihapiiriin.
Uusi hirsikoulu maalataan ja parin vuoden päästä verhotaan pystyrimalaudoituksella, jolloin se istuu mainiosti vanhojen rakennusten kanssa samaan pihapiiriin.
Kai Tirkkonen
Lumijoen kehityspäällikkö Janne Jokelainen sekä koulun rehtori Kari Satamo ovat tyytyväisiä lopputulokseen.
Lumijoen kehityspäällikkö Janne Jokelainen sekä koulun rehtori Kari Satamo ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Kun Lumijoen peruskoulussa todettiin sisäilmaongelma, kunnan päättäjillä oli yhteinen tahtotila, että uusi koulu rakennetaan hirrestä, Lumijoen kehityspäällikkö Janne Jokelainen kertoo.

Korjauskustannukset olisivat olleet liian suuret, joten päätös uudisrakennuksesta oli helppo.

"Tämä on nykyaikainen versio vanhasta hirsikoulusta", Jokelainen kuvailee.

Koulun pihapiirissä on uuden hirsikoulun ja sisäilmaongelman vuoksi suljetun, vuonna 1958 rakennetun koulurakennuksen lisäksi vuonna 2005 rakennettu betonirakenteinen päärakennus sekä 1920- ja 1890-luvuilta peräisin olevat hirsirakennukset, joissa toimii muun muassa esikoulu.

Uusi koulu rakennettiin samankaltaiseksi kuin pihapiirin vanhat rakennukset.

Vaikka yleisilme on moderni, se kunnioittaa vanhaa, hyväksi havaittua rakennusperinnettä.

Rakennuksessa on tuulettuva alapohja eli niin sanottu rossipohja, lankkulattia ja harjakatto. Seinät on tehty ylikiiminkiläisen Mammuttikodin toimittamista 280 millimetrin paksuisista liimahirsistä.

Kaikki materiaalit ja menetelmät on valittu hyvää sisäilmaa ajatellen. Muovimattoja ei ole.

"Lankkulattia ei ole iskunkestävyysominaisuuksiltaan paras, mutta huolellisella hoidolla se pysyy hyvänä", Jokelainen toteaa.

"Rakennuksessa riskit kosteusvaurioista on minimoitu. Märkätilat ovat rakennuksen keskellä, luokissa ei ole lainkaan vesipisteitä", hän esittelee.

Ilmanvaihtoputket on sijoitettu sisätiloihin, jotta ne ovat näkyvillä. Normaalisti ne ovat yläpohjan rakenteissa, jolloin joudutaan rakentamaan läpivientiaukkoja. Jos ne eivät ole täysin tiiviitä, kanaviin voi kertyä pölyä.

Koneellinen ilmanvaihto oli energiamääräysten vuoksi pakollinen, sillä poistoilman lämpö on otettava talteen.

Koulurakennus nousi verrattain nopeasti.

Kunta päätti hirsikoulun rakentamisesta maaliskuussa 2017. Rakentaminen alkoi syyskuussa, ja koulutyö uusissa tiloissa käynnistyi kolmisen viikkoa sitten huhtikuussa.

Pääurakoitsijaksi valikoitui kilpailutuksen perusteella haukiputaalainen Rakennusyhtiö Observo. Yhtiö voitti 2017 valtakunnallisen puupalkinnon Niemenharjun matkailukeskuksesta.

Viime viikolla työmiehet vielä viimeistelivät huopakattoa. Sen jälkeen ulkoseinät maalataan.

Hirsien annetaan painua kaksi vuotta. Sen jälkeen tehdään ulkoverhous pystyrimalaudoituksesta – samankaltainen kuin vanhoissakin rakennuksissa on.

Kesällä tehdään valmiiksi myös piha-alueet.

Jokelaisen mukaan rakennus on saanut erittäin myönteistä palautetta.

"Ainoastaan räystäät ovat joidenkin mielestä liian lyhyet", hän kertoo.

Urakan hinta oli 1,68 miljoonaa euroa. Sisäkalusteet tilattiin erikseen. Yhteensä koulun hinnaksi tuli noin kaksi miljoonaa euroa.

Koulun rehtorin Kari Satamon mukaan opettajat ja oppilaat ovat olleet tyytyväisiä uuteen koulurakennukseen.

"Täällä on hyvä akustiikka. Tämä on hyvä ja rauhallinen oppimisympäristö. Myös hirsitalon tunnelmaa on kehuttu", hän sanoo.

Myös 2B-luokan opettaja Pirkko Poutiainen vahvistaa rehtorin näkemyksen.

Hän hehkuttaa koulun sisäilmaa ja tiloja: "Aivan huippu!"

800 neliömetrin hirsikoulussa on kahdeksan luokkahuonetta. Syksystä alkaen niissä opiskelee yhteensä 180 oppilasta luokka-asteilla 1–4.

Aiheeseen liittyvät artikkelit